Pihlanto Pekka 
Kokemus aivojen luomuksena?

Julkaistu Tiede-lehdessä 5.12.2001

Bob Holmesin artikkeli Onko uskonnollinen kokemus tunneaivojemme luomus? (Tiede 7/2001) antaa mielestäni aivoille liian ensisijaisen roolin. Tätä voitaisiin kuvata toteamuksella: "aivoni ajattelevat". Itse ilmaisisin saman asian sanomalla, että ihminen kokee ilmiöt tajunnassaan aivojensa avulla. 

Lauri Rauhalan kehittelemän holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen realisoituu kolmessa ulottuvuudessa: tajunnallisuudessa, kehollisuudessa ja situationaalisuudessa. Tajunnallisuus merkitsee kokemisen kokonaisuutta, ymmärtämistä, joka tapahtuu tajunnan prosesseissa. Kehollisuus on ihmisen fyysinen ulottuvuus, joka sisältää mm. aivot ja hermoston. Tilannesidonnaisuus eli situationaalisuus on ihmisen suhteissa oloa kaikkeen hänen maailmassaan olevaan. 

Joku voi pitää tajunnallisuuden ja aivojen erottelua toisistaan saivarteluna. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä tajunta ja tajunnallisuus tarvitaan kuvaamaan niitä ajatteluprosesseja, jotka ihminen voi itsekin havaita ja joista hän voi jollakin tarkkuudella kertoa toisille. Ajatteluprosessit edellyttävät tietysti mm. aivoja, mutta me emme pysty havaitsemaan, mitä aivoissa tapahtuu - ellemme turvaudu neurobiologien ja lääkäreiden käyttämiin kuvantamismenetelmiin. 

Tältä kannalta katsoen emme voi siis perustellusti väittää, että mystiset tai uskonnolliset kokemukset saisivat alkunsa aivoissa tai että tuntemuksen lähteinä ovat niin sanotut tunneaivot eli limbinen järjestelmä. Lähes yhtä epätarkkaa olisi sanoa, että näköhavainnon lähteinä ovat ihmisen silmät tai että jalat tuottavat kävelyn. 

Ihminen pystyy varsin suuressa määrin vaikuttamaan siihen, mitä hän kokee. Hänen tajunnallisuudessa ilmenevä tahtonsa voi saada aikaan kokemuksen - niin uskonnollisen kuin muutkin. Aivojen tietyt alueet osallistuvat tietenkin tämän kokemuksen syntymiseen, mutta siihen vaikuttavat samalla ihmisen tajunnallisuuteen uponneet kokemukset, uskomukset, jne. eli aikaisempi ymmärrys. 

Artikkelissa kuvatuissa kokeissa tämäkin tulkinta tulee esiin, mutta sivumennen. Esimerkiksi mietiskelykokeissa koehenkilö keskittyi tiukasti johonkin mielikuvaan, toisin sanoen hän operoi tajunnallisuudellaan. Tutkija sitten seurasi, mitä kehollisuuden alueella eli aivoissa tapahtui samanaikaisesti. Artikkelissa todetaan tutkijoiden uskovan, että uskonnollisen kokemuksen aikana limbinen alue muuttuu tavallista toimeliaammaksi. Tämä sattuu olemaan yhdenmukainen edellä esitetyn käsityksen kanssa: tajunnallisuudessa koetaan jotakin ja samalla aivotoiminta muuttuu tavanomaisesta. 

Tämä tarkastelutapa ei tietenkään pysty vastaamaan kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Onko uskonnollisissa kokemuksissa mukana jokin yliluonnollinen vai ei, on uskon asia eli tajunnallinen ilmiö. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20011207 (20011207) o o AJK kotisivu