Pihlanto Pekka
Onko kokemus aivojen tuotetta?

Julkaistu Turun kauppakorkeakoulun tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden tiedotuslehdessä Projektissa 2/2001 

Tiede-lehdessä (7/2001) julkaistun Bob Holmesin artikkelin otsikossa kysytään, onko uskonnollinen kokemus tunneaivojemme luomus. Alaotsikko kertoo neurobiologien yrittävän selittää pyhimpien elämystemme alkuperää ja katsovan niiden todennäköisesti syntyvän limbisessä järjestelmässä, aivojen sisimmässä osassa, joka tuottaa tunteita.

Mielestäni artikkelin otsikko ja eräät sen painotuksetkin antavat aivoille liian ensisijaisen roolin. Tätä voitaisiin kuvata toteamuksella: "aivoni ajattelevat". Itse ilmaisisin saman asian sanomalla, että ihminen kokee ilmiöt tajunnassaan aivojensa avulla. Eräs syy aivotutkimuksen horjuvalle ja epäselvälle sanomalle on juuri tuo aivojen korostus ja samalla ihmisen tajunnan sekä tajunnallisuuden sivuuttaminen. Lauri Rauhalan (1986) kehittelemän holistisen ihmiskäsityksen (ks. myös Pihlanto 1996 ja Carr & Pihlanto 1998) soveltaminen helpottaisi mielestäni huomattavasti artikkelin käsittelemän ongelman ymmärtämistä ja selkeyttäisi sitä koskevaa keskustelua.

Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen realisoituu kolmessa ulottuvuudessa, tajunnallisuudessa, kehollisuudessa ja situationaalisuudessa. Tajunnallisuus merkitsee kokemisen kokonaisuutta, ymmärtämistä, joka tapahtuu tajunnan prosesseissa. Kehollisuus on ihmisen fyysinen ulottuvuus, joka sisältää mm. aivot ja hermoston. Tilannesidonnaisuus eli situationaalisuus on ihmisen suhteissa oloa kaikkeen hänen maailmassaan olevaan. Joku voi pitää tajunnallisuuden ja aivojen erottelua toisistaan saivarteluna. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä tajunta ja tajunnallisuus tarvitaan kuvaamaan niitä ajatteluprosesseja, jotka ihminen voi itsekin havaita ja ohjatakin sekä jollakin tarkkuudella kertoa niistä toisille. Ajatteluprosessit ja ymmärtäminen edellyttävät tietysti mm. aivoja, mutta me emme pysty havaitsemaan, mitä aivoissa tapahtuu - ellemme turvaudu neurobiologien ja lääkäreiden käyttämiin kuvantamismenetelmiin. Ymmärtämisen tulosta ja välinettä, merkityksiä, ei kuitenkaan kyetä näillä menetelmillä sisällöllisesti ku vaamaan. Sen voi tehdä vain ihminen itse.

Tältä kannalta katsoen emme voi siis perustellusti väittää, että mystiset tai uskonnolliset kokemukset saavat alkunsa aivoissa tai että tuntemuksen lähteinä ovat niin sanotut tunneaivot eli limbinen järjestelmä. Lähes yhtä epätarkkaa olisi sanoa, että näköhavainnon lähteinä ovat ihmisen silmät tai että jalat tuottavat kävelyn. On ilmeistä, että ihminen pystyy varsin suuressa määrin vaikuttamaan siihen, mitä hän kokee. Toisin sanoen hänen tajunnallisuudessaan ilmenevä tahtonsa voi saada aikaan kokemuksen, niin uskonnollisen kuin muutkin. Aivojen tietyt alueet osallistuvat tietenkin kokemuksen syntymiseen, mutta siihen vaikuttavat samalla ihmisen tajunnallisuuteen - sen "tietovarastoon", maailmankuvaan - uponneet kokemukset, uskomukset, jne. eli aikaisempi ymmärrys. Myös maailmankuvan olemassaolo on tietysti mahdollinen vain aivojen avulla.

Tajunnallisuuden rooli. Artikkelissa kuvatuissa kokeissa edellä esitetty tulkinta tulee esiin, mutta sivumennen, sillä tajunnallisuuden roolia ei määritellä. Esimerkiksi mietiskelykokeissa koehenkilö ryhtyi mietiskelemään ja keskittyi tiukasti johonkin mielikuvaan, toisin sanoen hän operoi tajunnallisuudellaan. Samalla mietiskelijä sulki aistinsa ulkomaailmalta. Tämä kaikki on tajunnallisuuden tasolla tapahtuvaa toimintaa. Tutkija sitten seurasi, mitä kehollisuuden alueella eli aivoissa tapahtui samanaikaisesti. Artikkelissa todetaan tutkijoiden uskovan, että uskonnollisen kokemuksen aikana limbinen alue muuttuu tavallista toimeliaammaksi. Tämä sattuu olemaan yhdenmukainen edellä esitetyn käsityksen kanssa: tajunnallisuudessa koetaan jotakin ja samalla aivotoiminta muuttuu tavanomaisesta.

Tajunnallisuuden ja aivojen välinen yhteispeli voi toisaalta olla myös aivolähtöistä. Monet tiedostamattomat aivoprosessit ohjaavat meitä ja syöttävät merkityksiä tietoiseen tajuntaamme eli tietoisuuden teatterin näyttämölle, kuten Baars (1997) asian ilmaisee. Epilepsiassa ja muissa aivoja koskevissa sairaustiloissa aivot voivat "tuottaa" tajunnallisuuteen kokemuksen. Samoin alkoholi, huumeet, psyykenlääkkeet ja mekaaninen aivojen ärsytys tuottavat kokemuksia tai ainakin vaikuttavat kokemusten laatuun: nousuhumalassa kokemuksemme maailmasta voi olla positiivisempi kuin hetki sitten, vaikka situationaalisuutemme sinänsä ei olisi miksikään muuttunut. Nämä kokemukset ovat kuitenkin epäaitoja siinä mielessä, että ne eivät vastaa ihmisen tilanteessa vallitsevia realiteetteja.

Kysymys Jumalan olemassaolosta. Edellä ehdottamani tarkastelutapa ei tietenkään pysty vastaamaan artikkelissa esitettyyn kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Sen tarkoituksena on vain selkeyttää keskustelua määrittelemällä ihmiselle itselleen vapaa tahto, jota hän voi halutessaan käyttää tajunnallisuutensa kautta: ihminen siis "luo" uskonnollisen kokemuksensa tajuntansa prosesseissa. Onko siinä mukana tai taustalla jokin yliluonnollinen vai ei, se on uskon asia eli tajunnallinen ilmiö: uskomme ja epäuskomme yliluonnolliseen ja kaikkeen muuhunkin syntyvät tajunnallisuudessamme - tosin tiiviissä vuorovaikutuksessa aivojemme tiettyjen osien ja myös situationaalisuutemme kanssa.

Edellä käsitellyn Tiede-lehden artikkelin yhteydessä julkaistun Ilkka Pyysiäisen kirjoituksen lähestymistapa on varsin lähellä holistisen ihmiskäsityksen mukaista. Pyysiäinen viittaa uskonnollisen kokemuksen tarkastelussa ihmisen ajatteluun, mieleen, tunteisiin, mielen ohjelmiin ja muistiin. Kaikki ne on tulkittavissa tajunnallisuuteen, ei niinkään kehollisuuden osaan - aivoihin - viittaaviksi termeiksi.

 

LÄHTEITÄ

  1. Baars, B.J., In the Theater of Consciousness. The Workspace of the Mind (Oxford University Press: Oxford, 1997). 
  2. Carr, A. & Pihlanto, P., From Homo Mechanicus to the Holistic Individual: A New Phoenix for the Field of Organisation Behaviour? In M. Afzalur Rahim & Robert T. Golembiewski & Craig C. Lundberg (eds.) Current Topics in Management, Vol. 3, 1998 (JAI Press, Stamford, Conneticut, USA) (69-91). 
  3. Holmes, B., Uskonnollinen kokemus tunneaivojemme luomus? Tiede 7/2001. 42-46. (Artikkeli on julkaistu New Scientist-lehdessä 21.4.2001). 
  4. Pihlanto, P., Tieto laskentainformaation tuottajan ja hyväksikäyttäjän tajunnan ilmiönä. Summary: Knowledge in the Consciousness of the Producer and User of Accounting Information. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-8:1996. 
  5. Pyysiäinen, I., Uskonto istuu mieleen. Tiede 7/2001. 46-47. Rauhala, L., Ihmiskäsitys ihmistyössä (Gaudeamus: Helsinki, 1986). 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20020104 (20020104) o o AJK kotisivu