Pihlanto Pekka 
Turvallisuustilannetta vaikea ennustaa


Julkaistu Helsingin Sanomissa 28.12.2002

Presidentti Martti Ahtisaaren puhe marraskuussa oli merkittävän huipputason poliittisen toimijan selkeä kannanotto Natoon liittymisen tarpeellisuudesta uudessa tilanteessa, joka syntyi Baltian maiden saatua kutsun Natoon. Virallisen linjan mukaan meillä ei ole kiirettä ottaa kantaa, ja kansalaisten suuri enemmistö vastustaa liittoutumista. Ulkopoliittisen johdon keskuudessa sanotaan esiintyvän hieman toisistaan poikkeavia näkemyksiä. 

Nykyisenä avoimen kansalaiskeskustelun aikana turvallisuuspolitiikasta vastaavat joutuvat ottamaan huomioon muiden maiden reaktioiden ohella myös kansalaisten suuren enemmistön näkemyksen. Mahdollisesta uhkasta ei sovi puhua, sillä hyvin epätodennäköisenkin mutta mahdollisen uhkatekijän mainitseminen huonontaisi valtiollisia suhteita ja voisi jopa käynnistää uhkaa toteuttavan prosessin. Niinpä kansalaiset pitävät liittoutumista tarpeettomana, kun sitä perustellaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä, ja varsinkin kun sen yhtenä osapuolena olisi sellainen haukka kuin George W. Bush. 

Turvallisuuspoliittisten vaihtoehtojen punnitsemisen tulisi kuitenkin olla äärimmäisen realistista. Pääesikunnan strategit varmasti pohtivat sotilaspoliittisia skenaarioitaan, joita vastuullinen poliitikko ei voisi mainita julkisuudessa. Näillä pohdinnoilla pitäisi silti olla jotakin merkitystä myös poliittisen päätöksenteon taustalla. Enää ei eletä kekkosaikaa, jolloin naapurimaan vaatimukset ohittivat kokonaan omat sotilaalliset näkökohtamme. Sotilaat saavat kyllä tänään olla aikaisempaa aktiivisempia (HS 15.12.), mutta he näyttävät pitäytyvän melko selkeästi virallisessa näkemyksessä. 

Merkittävät pitkän aikavälin turvallisuuspoliittiset päätökset vaativat nykyhetkestä irtoavaa näkemystä ja rohkeutta visiointiin. Turvallisuustarpeiden mahdollisesta aktualisoitumisesta joskus tulevaisuudessa ei voi odottaa nykyhetkellä näkyvän välttämättä pienintäkään merkkiä. Ongelmallista onkin, että turvallisuuspoliittinen päätös tai sen lykkääminen perustellaan tämän hetken näkymillä. Minkään valtion turvallisuustilannetta ei voida ennustaa kovinkaan pitkällä aikavälillä. Kuten ennenkin, täysin yllättävät käänteet ovat mahdollisia. 

Jos turvallisuuttamme koskevan uhkan puuttumista käytetään jatkuvasti keskeisenä perusteluna, tilanteen täytyisi ilmeisesti muuttua varsin pahaksi, ennenkuin kansalaiset havahtuisivat ja antaisivat tukensa liittoutumiselle. Olisiko Nato-optio siinä tilanteessa vielä avoinna? 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20021228 (20021228) o o AJK kotisivu