Pihlanto Pekka 
Mistä lisää tehoa yliopistoihin

Julkaistu Turun Sanomissa Kirjoittajavieras-palstalla 5.3.2003 

Opetusministeri Maija Rask ja moni muukin on vaatinut yliopistoilta lisää tehoa ja nopeampia valmistumisaikoja. Esimerkiksi Helsingin yliopistoa koskevat julkisuudessa esitetyt tilastot puhuvat kieltämättä karua kieltään: vuonna 1995 aloittaneista opiskelijoista - eli yli seitsemän vuoden opiskelun jälkeen - noin 60 prosentilla on tutkinto vielä kesken. 

Vaikka tilanne ei ole esimerkiksi pienissä yliopistoissa näin huono voidaan kysyä, missä on vika. Poliitikkona Rask ei tietenkään hae sitä opiskelijoista etenkään vaalien edellä. Hänen mielestään yliopistojen pitäisi antaa opiskelijoille paremmat eväät tutkintonsa suorittamiseen määräajassa. Opiskelijoiden keskuudessa suoritetun kyselytutkimuksen mukaan työssäkäynti on kuitenkin selvästi tärkein syy opintojen viivästymiseen. Saman voi jokainen yliopistonopettaja havaita omassa ympäristössään. 

Opetusministeriö on itse huolehtinut siitä, ettei esimerkiksi tenttimisoikeutta, eikä opiskeluaikaa voida mitenkään rajoittaa. Myöskin lakisääteinen opintojen maksuttomuus suosii verkkaisuutta opintojen suorittamisessa. Opiskelijat taas katsovat, että opintoraha on liian pieni ja töissä on siis käytävä. Nykyisessä järjestelmässä opiskelijat joka tapauksessa tulevat ja menevät mielensä mukaan. Itse asiassa monilla opettajista ei ole mitään tätä akateemista vapautta vastaan, mutta opetusministeriön tehokkuusvaatimukset saavat asian toiseen valoon. 

Kun tällainen järjestelmä ja ilmapiiri on yliopistoihin luotu nimenomaan opetusministeriön ja -ministerin siunauksella olisikin suotavaa, että nämä myös ottaisivat ongelmasta niille kuuluvan osavastuunsa, eivätkä vierittäisi syytä pelkästään yliopistojen niskoille. Vastuunottoon ei kuitenkaan näytä olevan sen paremmin halua kuin kykyäkään. Jälkimmäiseen viittaa opetusministerin ihmettely siitä, että opiskelijoilla saattaa olla suoritettuna satoja opintoviikkoja opintoja, mutta ei yhtään tutkintoa. Jos opiskelija ei halua ottaa papereitaan ulos esimerkiksi saadakseen opintososiaaliset edut hyväkseen, hän jättää jonkun vaadittavan kurssin suorittamatta, mutta voi suorittaa sen sijaan valinnaisia lisäopintoja. Yliopisto ei voi pakottaa häntä valmistumaan. 

Toiminnan tuloksiin liittyvien ongelmien käsittelyssä on vaatimukset ja arvostelu kohdistettu jo pitkään yksinomaan yliopistoihin. Olisi kuitenkin syytä tiedostaa, että oppimistulokset riippuvat sekä opetuksesta että opiskelusta. Edellinen on opettajien ja yliopistojen vastuulla, jälkimmäinen opiskelijoiden. Vain toiseen panostamalla ei saada aikaan parhaita mahdollisia tuloksia. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20030306 (20030306) o o AJK homepage