Pihlanto Pekka 
Mihin tarvitsisimme tietoisia robotteja?

Julkaistu Helsingin Sanomissa 17.9.2003

Pentti O.A. Haikonen pohdiskelee voidaanko robotille rakentaa tietoinen mieli (HS Vieraskynä 5.9.). Hän toteaa, että mieli on sidoksissa hermosignaalimodulaatioihin, jotka ovat materiaalisia prosesseja. Nämä prosessit ovat läpinäkyviä mielelle itselleen, ja sen vuoksi ne voidaan hänen mukaansa periaatteessa toteuttaa eri keinoin, siis myös elektronisesti: väärinymmärrykseen perustuva dualistinen mielen ja ruumiin välinen vuorovaikutusongelma ei täten ole esteenä tietoisen robotin rakentamiselle. 

Tässä toteamuksessa on tietysti merkittävää sana "periaatteessa", mutta kovin optimistiselta johtopäätös silti vaikuttaa. Tietoinen ihminen on kehkeytynyt evoluution myötä äärettömän pitkän prosessin tuloksena. Ihmisaivojen "materiaalinen" koostumus on samalla kehittynyt äärimmäisen hienovireiseksi ja monimutkaiseksi. Lisäksi jokaisen ihmisyksilön tietoisuus rakentuu merkityksistä koko elämän ajan jatkuvien vuorovaikutusprosessien myötä. Miten voidaan edes periaatteessa kuvitella, että tämä kaikki olisi "simuloitavissa" elektronisesti? 

Vaikka kävisi joskus ilmi, että tajunnallisuuden syntymiseen ei todellakaan tarvita mitään muuta perustaa kuin materiaalinen, pitäisi silti ratkaista tietoisuuden ja minuuden syntymisen arvoitus. Materiaalisen ja ei-materiaalisen välinen vastakohta-asettelu saattaakin vielä osoittautua liian yksinkertaistavaksi. Ymmärtääksemme puheena olevan problematiikan perin pohjin, tarvitaan ehkä sellaista käsitteistöä, jota emme edes vielä tunne. 

Mihin me sitten tarvitsisimme tietoisia robotteja? Robotti on väline, jonka ihminen kehittää omaksi hyödykseen tai huvikseen. Jos nyt yleensä uskomme tietoisen robotin utopiaan, tämä mahdollisuus avaa huolestuttavia näköaloja, sillä kaikkia hyviäkin keksintöjä aletaan ennen pitkää käyttää väärin. Tietoinen "aivopesty" itsemurharobotti voisi olla tehokkaampi tuhoväline kuin pelkkä tiedoton tai ihmisen ohjaama kone. 

Syntyisi mahdollisesti myös eettisiä ongelmia samaan tapaan kuin nyt esimerkiksi ihmiskloonauksen ja eläinten tarhauksen yhteydessä. Tutkijat tosin tuskin piittaavat näistä näkymistä, vaan he etenevät kuten ennekin niin pitkälle kuin mahdollista. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20030917 (20030917) o o AJK kotisivu