Pihlanto Pekka 
Yliopistoja muutetaan yrityksiä muistuttaviksi

Julkaistu Turun Sanomissa 5.10.2003
Yliopistoista pyritään yliopistolain muutosehdotuksen mukaan tekemään nykyistä enemmän yritystä muistuttavia. Ne voisivat sijoittaa budjetin ulkopuolelta saamiaan varoja yritysten osakkeisiin. Yliopistojen hallituksiin tulisi valita ainakin yksi ulkopuolinen jäsen. Laajan vaalikollegion sijaan suppeampi hallitus valitsisi rehtorin. Rehtorilta vaadittaisiin yritysjohtajan ominaisuuksia. Näiden muutosten jälkeen yliopistojen uskotaan hoitavan entistä paremmin "kolmannen tehtäväalueensa", yhteiskunnallisen palvelun. 

Sijoittamista koskeva muutos olisi melkoinen periaatteellinen askel yliopistojen taloudellisen autonomian suuntaan, vaikka yliopistopiireissä on sitä jo vähätelty ja vaadittu vieläkin väljempiä suitsia. Erityisesti kauppakorkeakouluissa on kyllä osaamista, jonka turvin toiminta osakemarkkinoilla voitaisiin kunnialla hoitaa. Muilla yliopistoilla on edessään melkoinen koulutustehtävä. Riski on joka tapauksessa aina olemassa, sillä kukaan ei voi ennustaa osakemarkkinoiden käyttäytymistä. Niin kauan kuin sijoitukset rahoitusmarkkinoille pysyvät määrältään kohtuullisina yliopiston budjettiin nähden, "konkurssivaaraa" ei kuitenkaan ole näköpiirissä. 

Opetusministeriö on aikaisemminkin tähdentänyt ulkopuolisten merkitystä yliopistohallinnossa. Jos näin luodaan yhteistyösuhteita yritysten kanssa, järjestely on hyödyllinen kummallekin osapuolelle. Mikäli kuvitellaan, että yritysjohtajilla on sellaista osaamista, jolla yliopistojen johtamista selvästi kohennetaan, tullaan luultavasti pettymään. Tämä johtuu siitä, että yritysten toiminta on luonteeltaan aivan erilaista kuin yliopistojen. Valtion omistamat ja hallinnoimat yliopistot ovat edelleen "pykälävetoisia" laitoksia, joissa ei voida toimia niin mutkattomasti vastuullisen johtajan päätöksin kuin yrityksissä. Samasta syystä rehtori ei voi jatkossakaan tehdä päätöksiä "yritysjohtajamaisesti": hän on tärkeimmissä asioissa edelleen sovitteleva ja visioiva hallituksen puheenjohtaja, ei toimitusjohtaja. 

Rehtorin valinta olisi syytä edelleen jättää laajemman elimen tehtäväksi. Jos hallitus valitsee rehtorin, rehtori saattaa olla liiaksi hallituksensa vanki. Hänen olisi siksi hyvä saada valtakirjansa hallitusta laajemmalta joukolta. 

Yliopistojen sivistystehtävän kannalta on toivottavaa, että yliopistoista ei tehdä myöhemminkään yrityksiä. Ehdotettuja muutoksia ei kuitenkaan ole syytä kategorisesti vastustaa, mutta niitä on punnittava tarkasti ja tehtävä selväksi, mihin niillä pyritään. Näin voidaan ajoissa havaita, tavoitellaanko mahdollisesti epärealistisia vaikutuksia. Myöhemmin tapahtuvat yliopistolain korjaukset ovat paljon hankalampia kuin lainsäädäntövaiheessa toteutettavat harkitut täsmennykset. 

Pekka Pihlanto 
professori emeritus 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20031006 (20031006) o o AJK kotisivu