Ville Similä 

    Mikä saa ihmiset kirjoittamaan satoja kirjoituksia lehtien yleisönosastoihin?

  • Se, että hänellä on mielipide turvallisuuspolitiikasta, viinan kauhistuksesta tai siilien oikeuksista 

  •  

MITÄ MIELTÄ?

Helsingin Sanomat Viikkoliite NYT 17.10.-23.10 2003 numero 42 
(Kirjoituksessa yhteensä neljä haastateltavaa)

Pekka Pihlanto Professori emeritus, Turku 

  • Julkaistuja kirjoituksia: n. 200
  • Lehdet, joihin kirjoittaa: Turun Sanomat, Vakka-Suomen Sanomat, Acatiimi, Helsingin Sanomat 
  • Aihealueet: huumekysymys, nuorison ongelmat, optiokeskustelu, yliopistopolitiikka, Velkuan kunnan asiat 
  • Uran huippuhetki: Optiovoittojen kritisoiminen vuonna 1998 

monet varteenotettavat asiantuntijat ovat kanssani samaa mieltä

"Olen todennut, että akateeminen väki istuu usein norsunluutornissaan. Mielipidekirjoituksillani voin ottaa kantaa julkiseen keskusteluun", sanoo Turun kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Pekka Pihlanto, 65.

Hänen ensimmäinen kirjoituksensa julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 1970- ja 80-lukujen taitteessa. "Se käsitteli savusaunan autuaallisuutta. Kirjoitus sai useita vastineitakin", Pihlanto muistelee. 

Järjestelmällisen kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1990, ja sen jälkeen kirjoituksia on päätynyt leikekirjaan parisen sataa. Kynään hän tarttuu yleensä kerran viikossa. Pihlanto arvioi, että noin neljä viidestä hänen mielipiteestään julkaistaan. Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa hän kommentoi suuria ajankohtaisaiheita kuten Nato-kysymystä ja huumepolitiikkaa, Vakka-Suomen Sanomiin Pihlanto kirjoittaa mökkikuntansa asioista. 

"Nopeasti oppii, minkälainen kirjoitus menee mihinkin lehteen. Lehdilläkin on mielipiteitä", Pihlanto muistuttaa. Hän ei usko, että mielipidekirjoittamisella voisi vaikuttaa ratkaisevasti maailman asioihin. "Mustaan aukkoon ne menevät, eikä niistä sen koommin kuule mitään. Voi sanoa että olen omaksunut valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, mutta harvoin kirjoitukseni silti nostattavat suuria debatteja", Pihlanto sanoo. "Tuntuu, että mielipidetoimitukset karsivat pahimmat primitiivireaktiot pois." 

Hän on kuitenkin ylpeä kahdesta esiin nostamastaan aiheesta. "Kirjoitin ylisuurten optiovoittojen haitoista jo vuonna 1998. Jo neljä vuotta sitten käännyin sille kannalle, että Suomen tulisi liittyä puolustusliitto Natoon. Aluksi näkemykselleni naureskeltiin ja joku piti minua sotahullunakin, mutta nykyisin myös monet varteenotettavat asiantuntijat ovat kanssani samaa mieltä." 

Pihlannolta menee mielipiteensä muotoiluun noin tunti, minkä jälkeen hän jättää kirjoituksen yön yli hautumaan. Kerran hän joutui soittamaan toimitukseen ja pyytämään ettei hänen jo lähettämäänsä kirjoitustaan sittenkään julkaistaisi, koska oli nähnyt arvostelun aihetta käsittelevästä kirjasta, johon ei ollut ehtinyt vielä tutustua. 

Mihin Pihlanto aikoo tarttua seuraavaksi? "Ei sitä voi tietää. Kirjoittaminen vaatii aina tietyn ärsykkeen, että perhana, tuosta voisi kirjoittaa." 
 
 

Tekstinäyte: Mielipide Natoon liittymisestä

"Muistettakoon vain, että vasta Euroopan unioniin päästyämme poliitikoilla oli varaa tunnustaa, että keskeisin motiivi liittymiselle olikin turvallisuuspoliittinen. Jäsenyyskeskustelun aikana siitä ei hiiskuttu. 

Nykyisin meillä vallitseekin julkisuudessa varsin yksituumainen näkemys, että Venäjän karhu on lopullisesti kesytetty. Ei kuitenkaan tarvitse pohtia kovin pitkään Vladimir Putinin politiikan todellista suosiota naapurissa ja siellä pinnan alla vellovia ajattelutapoja, todetakseen tämän näkemyksen ylioptimistisuuden. 

Maamme edun kannalta olisikin parasta, että kansanedustajat päättäisivät liittoutumisesta ilman puutteellisesti informoidun kansan neuvoa. 

Sen verran meidän on voitava luottaa edustuksellisen demokratiamme kykyyn tuottaa oikea päätös tässä kansakunnalle elintärkeässä kysymyksessä." 

(Helsingin Sanomat 19.7.2002)
 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20031020 (20031020) o o AJK kotisivu