Pihlanto Pekka 
Päättäjien kanta kansanäänestykseen ei ole suoraselkäinen

Julkaistu Turun Sanomissa 23.6.2004
Johtavat poliitikkomme näyttävät melko yksimielisesti pitävän kansanäänestystä EU:n perustuslaista tarpeettomana. Jos väitetään, että muutokset nykyiseen tilanteeseen nähden ovat vain vähäisiä ja pelkästään positiivisia tai että perustuslakiin suostuttiin itse asiassa jo unioniin liityttäessä, kielteinen kanta äänestykseen ei ole vakuuttavasti perusteltu. Muutos on suuri, sillä oman maan perustuslaki saa nyt väistyä uuden yhteisen sopimuksen tieltä. Kukaan ei puhunut liittymisvaiheessa näin tiiviistä valtioliitosta, vaikka joku on ehkä liittymissopimuksen tekstistä jonkin tällaisen viittauksen löytävinäänkin. 

Huono perustelu on myös se, että kansa ei ymmärrä, mistä äänestetään. Demokratia luottaa kansalaisiin, olivatpa nämä jonkun mielestä isoissa asioissa kuinka tyhmiä tahansa. Nyt hallituksen olisi syytä joka tapauksessa tuoda selkeästi esiin, mitä perustuslaillinen sopimus meille merkitsee, eikä vain tyytyä katteettomasti väittämään, että kaikki neuvottelutavoitteet saavutettiin. 

Eräs syy kansanäänestyksen torjumiseen lienee se, että koska EU:n tiivistyminen ja säännösten selkeytyminen perustuslain myötä koetaan hyödylliseksi unionin kauppa- ja ulkopoliittisen aseman kannalta, ei kehitystä haluta vaarantaa. 

Päättäjien kielteinen asenne kansanäänestykseen ei vaikuta suoraselkäiseltä. Jos yleinen mielipide olisi selvästi perustuslain hyväksymisen kannalla, äänestykseen oltaisiin huomattavasti valmiimpia kuin nyt. Tämän voi päätellä Nato-kansanäänestyksen näkemyksistä. Ne, jotka ovat Natoon liittymistä vastaan, kannattavat lämpimästi kansanäänestystä, koska suuren enemmistön tiedetään vastustavan liittoutumista. 

Kaksijakoisuus ei anna hyvää kuvaa päättäjien logiikasta: perustuslaista ei tarvitse äänestää, mutta Natoon liittyminen on aivan eri asia. Mielestäni kumpikin päätös merkitsisi niin suurta muutosta aikaisempaan politiikkaamme ja sen ehtoihin, että jos toisesta on äänestettävä, niin sitten toisestakin. 

Tilanne olisi erilainen, jos mikään maa ei toimeenpanisi kansanäänestystä perustuslaista. Kun kuitenkin lähes kymmenen maata aikoo äänestyksen järjestää, pitäisi siihen olla rohkeutta myös Suomessa. Jos perustuslaki jäisi tässä vaiheessa meillä ja muualla hyväksymättä, voisi siihen seuraavalla neuvottelukierroksella saada kaipaamiamme parannuksia. 

Pekka Pihlanto
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20040624 (20040624) o o AJK kotisivu