Pihlanto Pekka 
Kansalaiset tarvitsevat suojelua

Julkaistu Turun Sanomissa 30.7.2004
Pitkät rangaistukset ovat niin rikollisen kuin ympäristönkin kannalta perusteltuja 

TS:ien pääkirjoittaja (17.7.), oikeusministeri Johannes Koskinen ja eräät muutkin ovat arvostelleet korkeimman oikeuden henkirikoksista antamia tuomioita liian lieviksi. Tätä kritiikkiä voidaan pitää perusteltuna, vaikka jotkut ovat näkevinään siinä kostomentaliteettia. 

Koston käsitettä ei tarvita nykyisiä pitempien tuomioiden perustelemiseksi, vaan niiden keskeinen motiivi on kansalaisten suojeleminen pitämällä syylliset riittävän pitkän ajan poissa vapaan yhteiskunnan piiristä. 

Monet lievien rangaistusten kannattajat näyttävät ajattelevan, että teko edustaa vain satunnaista hairahdusta, joka ei toistu. On kuitenkin lukuisia esimerkkejä siitä, että henkirikollinen uusii tekonsa. 

Henkirikos ja kaikki muutkin teot ovatkin ihmisen sisimmän eräs ilmenemismuoto. On ihmisiä, jotka eivät missään olosuhteissa tappaisi toista ihmistä, mutta myös sellaisia, joille se on eräs varteen otettava mahdollisuus. 

Riittävän pitkän ajan eristettynä ollut rikokseen syyllistynyt saattaa lopulta aidosti oivaltaa, että toisen vakava vahingoittaminen on syytä jättää pois ongelmien ratkaisukeinojen valikoimasta. Hän voi ehkä oppia välttämään tilanteita, joissa "pikaistuksissa" suoritetut väkivallanteot olisivat todennäköisiä. 

Ajautuminen henkirikoksiin voisi olla nykyistä vähäisempää, jos yhteiskunta osoittaisi riittävän painokkaasti, että kansalaisten henki on arvokas suojelukohde. Tuomioistuimen ei pitäisikään koskaan mennä lausumaan lieventävänä seikkana, että syyllinen vain "ajautui tilanteeseen", jossa toinen henkilö oli surmattava, tai että ihmisen survominen kuoliaaksi maantien ojaan ei osoita erityistä raakuutta. 

On henkilöitä, joiden taipumus käyttäytyä äärimmäisen väkivaltaisesti on siinä määrin pysyvää laatua, että mikään rangaistus tai sen uhka eivät vaikuta, mutta joihinkin nämä vaikuttavat. Kaikki henkirikoksiin hairahtuneet ihmiset eivät suinkaan ole tahdottomia väkivalta-automaatteja, vaan monet pystyvät vapaaseen harkintaan, ja sitä voidaan heiltä myös edellyttää. 

Usein todistellaan rangaistusten tehottomuutta sillä, että Yhdysvalloissa tehdään ennätysmäärä henkirikoksia, vaikka siellä sovelletaan äärimmäisen ankaria rangaistuksia. Kuka pystyy sanomaan, mikä olisi henkirikosten määrä tuossa aseiden ja väkivallan luvatussa maassa, jos rangaistusasteikko olisi Suomen korkeimman oikeuden viime aikoina soveltamaa tasoa? 

Pekka Pihlanto
Turku 

Kuvateksti: Toisiin vankilarangaistus tehoaa, toisiin ei. Yhteiskunnan tulisi kuitenkin muun muassa pitemmillä rangaistuksilla osoittaa, että kansalaisten henki on arvokas suojelukohde, sanoo kirjoittaja.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20040730 (20040730) o o AJK kotisivu