Pihlanto Pekka 
Suomalaisilla yliopistoilla kansainvälistymisen haaste

Turun Sanomat 29.10.2004
Kansainvälistyminen on aiheellisesti nostettu yliopistojemme keskeiseksi tavoitteeksi. Viime aikoina yliopistoja on rankattu maailmanlaajuisesti erilaisin mittauksin, joissa maamme yliopistoista vain suurimmat ovat edes jotenkin näkyneet. Kuten emeritusprofessori Ilkka Välimäki toteaa (TS 6.10.), eräässäkin kansainvälisessä mittauksessa menestyivät parhaiten englanninkieliset, varakkaat, yli 100-vuotiaat, fysiikan, tekniikan ja lääketieteen yliopistot, jotka olivat lisäksi saaneet Nobel- ja matematiikkakilpailujen palkintoja. 

Miten siis suomalaisen ja erityisesti pienen yliopiston pitäisi suhtautua tällaisten mittausten aiheuttamiin menestymis- ja kansainvälistymispaineisiin? Pienellä yliopistolla ei ole ainevalikoimassaan yleensä luonnontieteitä, eikä aina muitakaan sellaisia tieteenaloja, jotka ovat luonteeltaan puhtaasti kansainvälisiä. Olisi epäjohdonmukaista ja virheellistäkin edellyttää pienen suomalaisen yliopiston - tai edes suuren - pärjäävän kilpailussa, jossa eräänä mittarina on Nobel-palkittujen tutkijoiden määrä? 

Suomalaisille yliopistoille onkin luotava juuri niille sopivia kansainvälistymistä ja muuta toimintaa mittaavia kriteereitä. Lisäksi suppeahkoja erityisaloja edustavien yliopistojen arviointi edellyttää niiden erityisluonteen huomioon ottavia mittareita. Nykyinen mittausfilosofia maamme yliopistojen sisäisessäkin arvioinnissa on siinä suhteessa vinoutunutta, että oletetaan mahdolliseksi kehittää yksi ainoa mittaristo, joka sopii kaikkien tieteenalojen - niin luonteeltaan kansainvälisten kuin kansallistenkin - ja samalla kaikkien kokoluokkien yliopistojen vertailuun. Kuten urheilussa, myös yliopistomaailmassa pelataan erilaisissa sarjoissa, joilla tulee olla ainakin osittain omat tuloskriteerinsä. 

Kukaan ei voi kieltää sitä, etteivätkö esimerkiksi kauppakorkeakoulut olisi maamme talouselämän johdon ja asiantuntijoiden rekrytointitarpeen tyydyttämisessä sekä alan perus- ja soveltavan tutkimuksen tuottajina arvokkaita. Onnistumista näissä maallemme tärkeissä tehtävissä ei voida pätevästi arvioida mittareilla, jotka on luotu suurten luonnontieteellispainotteisten yliopistojen tarpeisiin. 

Kauppatieteet ovat joiltakin osin luonteeltaan kansallisia, ja siksi niiden tutkimustuloksia ei kaikilta osin edes kannata yrittää suunnata kansainvälisille julkaisufoorumeille. Suurin osa kauppatieteellisestä tutkimuksestamme kuitenkin sopii kansainvälisiinkin yhteyksiin, ja juuri näiltä osin kansainvälisyyttä on pyrittävä jatkuvasti kehittämään. Suotuisaa kansainvälistymiskehitystä on koko ajan tapahtunutkin. Myöskään kotimaisia tutkimustarpeita ei kuitenkaan pidä kansainvälistymisen huumassa väheksyä. Samalla on muistettava, että näkyvyys kansainvälisillä markkinoilla vaatii voimakasta taloudellista panostusta - pikkurahalla se ei onnistu. 

Pekka Pihlanto
professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20041101 (20041101) o  o AJK kotisivu