Pekka Pihlanto 
Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä uhkaa luovuutta

Turun Sanomat 25.4.2005


Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) on aiheuttanut laajaa vastustusta, joskin hanketta kannattaviakin ääniä on kuultu. Ehkä suurimpia ongelmia järjestelmässä ovat hallinnollinen raskaus ja lähiesimiesten suorittama alaisten henkilökohtainen pisteytys. 

Lukemattomia henkilötyövuosia on jo uhrattu, vaikka järjestelmää ei ole edes vielä lopullisesti hyväksytty, ja jatkossakin byrokratia tulee viemään runsaasti aikaa luovalta toiminnalta. Järkevämpää olisi ollut pysyä vanhassa palkkaluokkajärjestelmässä ja lisätä sen piiriin kannustavia tulospalkkioelementtejä - jos nyt yleensäkään sen suuruisilla palkanlisillä, mitä yliopistot pystyvät maksamaan, on merkittävää kannustavaa vaikutusta. 

Yritysmaailmassa esimies arvioi alaista jatkuvasti ja monien mielestä näin pitäisi olla yliopistoissakin. Yliopisto ei kuitenkaan ole yritys, vaan akateemisessa maailmassa työntekijä on itsenäisempi kuin yrityksessä ja näin täytyy luovassa toiminnassa ollakin. 

Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa on kautta aikojen arvioitu viranhaussa ja opinnäytteiden arviointivaiheessa, mutta tämä tapahtuu säännellyn ja kollektiivisen menettelyn muodossa, joka nojaa alan asiantuntijoiden lausuntoihin. Näissäkin järjestelmissä on ongelmansa, mutta kollektiivinen asiantuntija-arviointi on sentään eri asia kuin yksittäisen esimiehen suorittama pisteytys. 

Esimies saattaa olla alaisensa akateeminen kilpailija ja edustaa aivan erilaista tutkimussuuntausta tai jopa eri tieteenalaa kuin tämä, jolloin luovan työn tulokset voivat tulla kaltoin kohdelluiksi. Asiaa ei paljon auta, vaikka lopullinen arviointi tapahtuu henkilökohtaista esimiestä ylemmällä tasolla, joka ei useinkaan edusta kysymyksessä olevan tieteenalan asiantuntemusta. 

Äskettäin julkistetun tutkimuksen mukaan luovien ihmisten määrä maassamme on vähentynyt rajusti. On mahdollista, että byrokratian ehdoilla luodun UPJ:n myötä tämä kehityssuunta vain vahvistuu myös yliopistoissa. Kun UPJ-hanketta ja sen edeltäjiä lähdettiin kehittelemään, yliopistojen olisi pitänyt heti alkuun todeta samoin kuin maamme tuomarikunta: järjestelmään liittyvän kaltainen mittausmentaliteetti ei sovi alalle. Tuomarien tapauksessa se olisi vaarantanut kansalaisten oikeusturvaa ja yliopistoissa luovan uuden tiedon tuottamisen edellytykset uhkaavat nyt heikentyä. 

Pekka Pihlanto
professori emeritus 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050426 (20050426) o SP-osoite o AJK kotisivu