Pekka Pihlanto
Turvallisuuspolitiikan unilukkareilla olisi kysyntää

 

Turun Sanomat 28.6.2005

Markku Salomaa kirjoittaa, että Ahvenanmaan sotilaallinen tyhjiö on suuri houkutus Venäjälle miehittää se kriisitilanteessa (TS 22.6.). Ilmatilamme loukkaukset osoittavat kirjoittajan mukaan, että Venäjä on nyt palauttanut uloimman puolustusvyöhykkeensä takaisin Itämerelle. Tällaista hyytävää realismia ei ole kuultu aikoihin. Ahvenanmaalaisten on kirjoittajan mukaan turha odottaa, että Suomi, Ruotsi tai EU tulisivat apuun.

Valtiojohtomme on ainakin julkisuuteen viestittänyt, että mitään tällaisia "vanhoja" uhkakuvia ei ole näköpiirissä, vaan uhkat ovat aivan uusia - terrorismia ynnä muuta sellaista. Se, ettei lyhyellä aikavälillä vanhoja uhkia näyttäisi olevan, ei kuitenkaan kerro mitään tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvistä tilanteista. Olisi syytä uskoa esimerkiksi, että Baltian maiden liittyminen Natoon muutti Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta meille huolestuttavaan suuntaan.

Saattaa olla viisasta, että valtiojohto ei maalaa julkisesti piruja seinälle, mutta sen pitäisi olla tietoinen kaikista uhkista ja varautua niihin. Välttelevät puheet Nato-optiosta eivät todista, että tilanne olisi oikein oivallettu.

Johdolla onkin selvästi henkisiä esteitä tulevaisuuden uhkien monipuoliselle hahmottamiselle. Presidentin idealismi ja rauhanaktivistin tausta lyövät tehokkaasti jarruja päälle, kun näistä asioista tulee puhe. Pääministeri puolestaan on hyväuskoinen myötäilijä, jota muut pyörittävät miten tahtovat.

Ja kansa uskoo mieluusti, että kaikki on hyvin niin pitkälle kuin silmä kantaa, varsinkin kun sotilasviranomaiset antavat rauhoittavia lausuntoja, joita johtokin kaipaa. Mielestäni unilukkarin roolin omaksuminen olisi kuitenkin heidän velvollisuutensa.

Nyt valtiojohto määrittelee turvallisuuspoliittiset uhkat tai pikemminkin niiden puuttumisen, ja sotilasasiantuntijat vahvistavat kiltisti nämä arviot. Turvallisuuspoliittiset päätökset ovat tietysti poliittisen johdon asia, mutta asiantuntijoiden analyyseja tulisi käyttää hyväksi päätösten taustamateriaalina.

Pekka Pihlanto
professori emeritus Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050628 (20050628) o  SP-osoite o AJK kotisivu