Pekka Pihlanto 
Yliopistot poikkeavat yrityksistä

Talouselämä no 29, 9.9.2005

Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin toteaa, että maamme teknillinen ja kaupallinen koulutus eivät vastaa enää uuden ajan vaatimuksia ja tavoitteita (Talouselämä 27/2005). Asia on varmasti keskustelun väärtti, mutta kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen piirissä vuosikymmeniä olleena minulla on se käsitys, että koulutuksen ja tutkimuksen taso ja kansainvälisyys on koko ajan noussut. 

Herlin viittaa Shanghaissa toimivan yliopiston selvitykseen, jossa suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet erityisen hyvin. Shanghain mittari ei ole pätevä kuvaamaan kaupallisen alan yliopiston toiminnan hyödyllisyyttä omassa ympäristössään. Menestyäkseen tässä mittauksessa yliopiston olisi oltava kooltaan hyvin suuri, sillä tulisi olla vahva lääketieteellinen tiedekunta ja muita luonnontieteitä. Myös saadut Nobelin palkinnot tuovat menestystä. 

Herlin perää korkeakouluihin tulosvastuullisuutta samaan tapaan kuin valtion liikelaitoksissa sovelletaan. Yliopistot ja niiden laitokset ovat jo tulosvastuullisia. Tosin opetuksesta ja perustutkimuksesta vastaavat organisaatiot eivät ole liikelaitoksia, sillä niiden toimintaa ei voi mitata rahalla. 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyinen lukumäärä on seurausta yhteiskunnan tietoisesta politiikasta. Jos koulutusyksiköt suorittavat niille annetut tehtävät hyvin, ne ovat budjettivaransa ansainneet. Se, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat "autonomisia kaikkine yleis- ja hallintokuluineen" on luonnollista, sillä ne eivät ole saman konsernin osia. Onhan jokaisella yritykselläkin oma hallintonsa. 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrän vähentäminen ei ole mikään patenttiratkaisu. Jos jonkin yksikön antamalle koulutukselle ei ole kysyntää, se on tietenkin lopetettava, mutta saneeraus pelkästään saneerauksen vuoksi ei ole järkevää. 

Nykyinen koulutusyksikköjen määrää koskeva keskustelu on pinnallista ja perustuu käsitykseen yliopistojen ja yritysten samankaltaisuudesta. Tähän harhaan liittyy myös ajatus suuren koon tuomasta synergiasta luovassa koulutus- ja tutkimustyössä. Akateemisessa maailmassa "pitkillä sarjoilla" ei saavuteta muuta kuin byrokratiaa ja tehottomuutta. 

Pekka Pihlanto
emeritusprofessori Turku 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050909 (20050909) o SP-osoite o AJK kotisivu