Pekka Pihlanto
Mistä on kysymys perustuslakikiistassa?

Turun Sanomat 19.12.2005 (Kirjoittajavieras-palsta)

Maamme hallitus suoritti nopean iskun perustuslakivaliokunnan kannanottoa vastaan ilmoittamalla ryhtyvänsä valmistelemaan perustuslain muutosta, jonka mukaan tasavallan presidentti päättää osallistumisestamme myös EU:n aloitteesta tapahtuviin kriisinhallintaoperaatioihin.

Kuten eduskunnan puhemies Paavo Lipponen totesi, hallitus poikkesi pitkään noudatetulta johdonmukaiselta linjalta, jonka mukaan eduskunnan ja hallituksen asemaa vahvistetaan erityisesti EU-asioiden osalta ja samalla kavennetaan presidentin valtaa. Jo Mauno Koiviston presidenttikaudella tämä linja käynnistettiin Kekkosen ajan kokemusten opettamana.

Keskeisenä toimijana uudessa linjanmuutoksessa näyttää olleen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän ryhtyi puolustusvoimien ylipäällikön asemaansa vedoten julkisesti pönkittämään presidentin roolia. Myös kulissien takana hänen sanotaan pyrkineen vaikuttamaan perustuslakivaliokunnan näkemykseen.

Ylipäällikön asemaan vetoamisesta ei puutu huvittaviakaan piirteitä, sillä puolustusvoimia ja sen arvoasteita huonosti tuntevan pasifistipresidentin imago istuu hieman vaivalloisesti ylipäällikön rooliin. Vaikuttaakin siltä, että presidentti Halonen haluaa varmistaa ettei myöskään EU:n rauhanturvaoperaatioihin lähdetä hänen mielestään liian kevein perustein. Hän ei luota tässä parlamentarismin toimintakykyyn.

Hallituksen reaktion keskeisenä pontimena näyttää olleen loukattu arvovalta. Presidentti Halosen kritiikki perustuslakivaliokuntaa kohtaan selittynee pitkälti samalla motiivilla.

Käytännöllisesti katsoen on melko samantekevää, pääseekö presidentti päättämään EU-vetoisesta rauhanturvaamisesta vai ei - kovin omaleimaiseen politiikkaan meillä tuskin tulee olemaan mahdollisuuksia. Presidentin vallan lisääminen on kuitenkin periaatteessa huomattava poikkeama aikaisemmalta perustuslailliselta linjaltamme. Linja on perusteltu, sillä tunnetun näkemyksen mukaan viisaus ei välttämättä asu yhden hatun alla, vaan ryhmäpäätöksissä tulevat asiat monipuolisemmin harkituiksi.

Loppujen lopuksi eri tahojen kannanottoihin näyttää vaikuttavan melkoisesti se, kenen ajatellaan olevan käyttämässä presidentin lisättyä päätösvaltaa. Veikkaan, että siinä vaiheessa kun viran haltija vaihtuu, presidentin vallan lisäämistä nyt kannattavat tahot tulevat toisiin ajatuksiin ja parlamentaarinen demokratia alkaa taas maistua.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20051219 (20051219) o  SP-osoite o AJK kotisivu