Pekka Pihlanto
Syrjäytyminen on myös ihmisen korvien välissä

Helsingin Sanomat 29.4.2006

Tilastojen mukaan köyhyys on maassamme yleistynyt, vaikka toisaalta elintaso on lähes kaikilla parempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa on huolestuttavan paljon yhteiskunnan elämänmenosta syrjäytyneitä. Heillä ei ole työpaikkaa, koulutusta, eikä monilla edes oikein haluakaan osallistua yhteiskunnan normaaliin elämänmenoon.

Yleisenä lääkkeenä syrjäytymisongelmaan tarjotaan yhteiskunnan suoraa taloudellista tukea. Se on tietysti välttämätöntä paikkaamaan selviä toimeentulovajeita, mutta sillä on myös haittavaikutuksensa. Jos varsinkin nuori henkilö tottuu saamaan ponnistuksitta rahaa, hän on vaarassa passivoitua, eikä kykene enää myöhemminkään vastaamaan toimeentulostaan. Kehitysavun vaikutuksista on esitetty samantapaisia havaintoja: vuosikymmenien panostukset eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.

Vähättelemättä olosuhdetekijöiden merkitystä syrjäytyminen on paljolti myös henkinen tila - se on ihmisen "korvien välissä". Se ei yleensä korjaannu rahalla. Tarvitaan myös yksilön omaa tahtoa kohentaa itse tilannettaan. Palkkatyössä taloudellinen kannustin motivoi parempiin suorituksiin, sillä syy-seuraussuhde ponnistelun ja palkkion välillä on selvä. Yhteiskunnan jakamasta rahasta tämä vaikutus puuttuu - päinvastoin, oman tilanteen säilyminen ennallaan takaa tuen jatkumisen.

On puhuttu paljon töihin hakeutumishalua vähentävien kannustinloukkujen poistamisesta. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Ihmiset on saatava uskomaan itseensä ja haluamaan muutosta omin toimin - on luotava mahdollisuudet positiiviseen henkiseen muutokseen. Tähän ei ole olemassa mitään yksittäistä patenttiratkaisua, vaan tarjolla ovat kaikki mahdolliset ihmisten asenteisiin vaikuttamisen keinot. Kampanja, jossa kannustetaan työttömiä ja nuoria oman paikan löytämiseen työelämässä, on juuri aloitettukin, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan.

Niin kuluneelta kuin se ehkä kuulostaakin, minkä tahansa työn - pätkätyönkin - tekeminen on saatava yleisesti arvostetuksi. Minimivaatimus asenteisiin vaikuttamisessa mielestäni olisi, että yhteiskunnan tuen varaan jo nuorena rakennettua nautintohakuista elämänmuotoa ei julkisuudessa ihannoida, eikä pidetä luonnollisena valintana.

Erityisen tärkeä asennemuokkauksen kohderyhmä on varhaisnuoriso. Sen asenteisiin on vielä mahdollista tehokkaasti vaikuttaa.

Pekka Pihlanto
professori emeritus Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Pihlanto Pekka 20060429 (20060429) o  Asko.Korpela@nbl.fi o Webmaster