Pekka Pihlanto
Hyvinvointivaltio neljännesvuositalouden puristuksessa

Julkaistu Kansalaisten maailmannäyttämön raportissa: Jaana Markkula, "Minne matka, Suomi?" 16.5.2006

Globaalissa neljännesvuositaloudessa näyttää olevan tyypillistä, että yrityksen vastuullisuus liiketoiminnassaan on täydellistä osakkeenomistajia kohtaan, mutta muiden sidosryhmien osalta - yhteiskunta mukaan lukien - sitä ei juurikaan tunnusteta olevan.

On nähty jopa tapauksia, joissa pörssiyhtiöt rikkovat lakeja pyrkiessään pitämään tuloksensa ja samalla pörssikurssinsa markkinoiden odotuksia vastaavalla tasolla. Eräänä syynä tähän ovat saattaneet myös olla johdon optiosopimukset, joiden "lauetessa" kurssit on johdon kannalta edullista hinata hetkellisesti ylös.

Monet yritysjohdossa ja osakemarkkinoilla toimivat pitävät yritystä pelkästään omistajiensa rahantekovälineenä, jolla ei ole tämän ohella mitään muita kuin lainsäädännöstä johtuvia vastuita. Optiokäytäntöjen myötä pörssiyrityksistä on tullut myös johtajiensa rahasampoja. Näitä Yhdysvalloista meille kotiutuneita ajatuksia on Suomessa toteutettu joissakin tapauksissa vielä estottomammin kuin alkuperämaassaan. Ne eivät hillitymmin sovellettuinakaan sovellu pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, jonka säilyttämisestä poliittisten päättäjiemme selvä enemmistö pitää kiinni.

Räikein tapaus meillä on toistaiseksi Fortum, valtioenemmistöinen yhtiö. Sen johto rahasti sähkönkäyttäjien eduista piittaamatta jättiläissummat itselleen kun yhtiön osakkeiden arvo nousi johdosta riippumattomista ulkoisista syistä. Johto vielä vauhditti nousua yhteiskuntaa ja kansalaisia vahingoittavilla huonosti perusteltavissa olevilla hinnankorotuksilla. Harhaan johdetut valtion edustajatkin olivat ihmeen haluttomia kohtuullistamaan optiovoittoja, vaikka oikeusoppineiden mukaan keinoja tähän olisi ollut.

Ainakaan pohjoismaisessa kansalaisyhteiskunnassa ei ole perusteetonta edellyttää yritysten johtajilta tiettyä kohtuullisuutta ja vastuullisuutta yrityksen kaikista sidosryhmistä - ei ainoastaan omistajista ja itsestään. Myös yrityksen omistajien pitkän aikavälin etu vaatisi, että muita sidosryhmiä ei voitontavoittelussa ryöstöviljellä. Nyt näytetään liian usein toimittavan osakemarkkinoiden spekulanttien ja yritysjohtajien ehdoin. Rahoitustutkijat, joiden pitäisi tuottaa puolueetonta tietoa, ovat monessa tapauksessa menneet mukaan ylimitoitettujenkin optiokäytäntöjen puolustamiseen.

Mistä sitten kumpuaa tämä liiketoiminnan vastuullisuuden idea? Luonnollisesti on kysymys eettisyyden vaatimuksesta. Rajanveto eettisen ja epäeettisen välillä on tietysti joskus vaikeaa, sillä ihmiset ottavat kantaa subjektiivisesti ja usein tunneperäisesti, omiin taustoihinsa ja lähtökohtiinsa - maailmankuvaansa - nojautuen. Räikeimmissä tapauksissa asia on kuitenkin yksiselitteinen.

Eettisesti asennoituva yritys punnitsisi jopa kriisitilanteessa omistajien ja muiden sidosryhmien etuja niin, että ei lyötäisi täysin korville kenenkään etua. Tällaisen yrityksen johto harjoittaisi kohtuullisuutta myös syöttäessään yrityksen hallintoelimille optiosopimuksia koskevia ehdotuksiaan. Tästä on nimenomaan kysymys, sillä usein esitetyistä väitteistä poiketen omistajat eivät yleensä "vaadi" optiosopimuksia, vaan johtajat ajavat kulissien takana niitä itselleen. Tässä prosessissa apuaan tarjoavat konsultit ovat oman etunsa nimissä samassa rintamassa johdon kanssa. Heidän "asiantuntemukseensa" on optiokeskustelussa turha vedota juuri tästä syystä.

Liiketoiminnan vastuullisuuden ja eettisyyden puutteen yhteiskunnalliset haitat näyttävät välittömimmin kohdistuvan yrityksen henkilöstöön. Paljon keskustelua julkisuudessa ovat herättäneet henkilöstön irtisanomiset, joiden on epäilty tapahtuneen muistakin kuin puhtaasti pakottavista kannattavuussyistä. Esimerkiksi kotimaassa hyvin kannattavan liiketoiminnan siirtäminen johonkin alhaisen palkkatason maahan sillä seurauksella, että suuri määrä henkilöstöä irtisanotaan, ei vastaa eettisyyden vaatimuksia: ihmiset menettävät työnsä ja yritystä aikaisemmin monella tavalla hyödyttänyt yhteiskunta verotuloja.

Jos näiden toimenpiteiden keskeinen tarkoitus on kohottaa yrityksen osakkeiden kurssiarvoa johdon optioetujen parantamiseksi, ollaan jo törkeän epäeettisen liiketoiminnan alueella. Johdon mukaan irtisanomiset tapahtuvat aina väistämättömistä kannattavuussyistä. Väitteiden kumoaminen on usein vaikeaa, sillä johto tietää yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta enemmän kuin ulkopuoliset. Tästä informaation epäsymmetrisyydestä huolimatta on syytä käydä jatkuvaa julkista keskustelua yritysten epäillyistäkin epäeettisistä ratkaisuista. Näin voidaan ehkä vähitellen saada yritysmaailmassa ja koko yhteiskunnassa aikaan tiettyä herkkyyttä vastuun ottamisen ja kohtuullisuuden suhteen.

Ellei yritysmaailmassa synny riittävää valmiutta eettiseen ajatteluun, saattaa yhä useammin syntyä yrityksiä boikotoivia kansanliikkeitä, joista erään esimerkin tarjoaa metsäteollisuuden suorittamien ikimetsien hakkuiden vastustaminen. Ollaanpa luontoaktivistien toiminnasta tässä tapauksessa mitä mieltä tahansa on ilmeistä, että välittömästi asiakkaiden toiminnan kautta tuleva eettisyyden vaatimus on yritykselle vastaansanomaton, sillä se puree suoraan myyntituloihin ja kannattavuuteen - ja siten myös omistajien sekä johtajien tuloihin.

Yritysjohto ja omistajat kokevat ymmärrettävästi tämän tapaiset hankkeet työnsä ja yritystoiminnan vaikeuttamisena, mutta heidän on syytä tiedostaa epäeettisten päätöstensä yhteiskunnalliset ja yksilötasoiset vaikutukset: ne murentavat hyvinvointivaltion moraalista selkärankaa ja samalla sen ja jopa oikeusvaltion säilyttämisen edellytyksiä. Vielä paljon pahemman, välittömästi toteutuvan iskun kokevat irtisanotut työntekijät ja toimihenkilöt - heiltähän katoaa elämästä taloudellinen pohja ja samalla usein ihmisarvo.

Pekka Pihlanto
professori emeritus Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Pihlanto Pekka 20060517 (20060517) o  Asko.Korpela@nbl.fi o Webmaster