Pekka Pihlanto
Managerimalli ei sovellu Suomen yliopistoihin

Kauppalehti 23.1.2007

Pääkirjoituksen (KL 19.1.) mukaan yliopistojen asemaa pohtineen työryhmän esitykset ovat jääneet puolitiehen. Työryhmä esitti muun muassa kaksi erilaista vaihtoehtoa johtokunnan valitsemiseksi. Toisen mukaan johtokunnassa olisi enemmistö yliopiston ulkopuolisilla ja toisen mukaan yliopistoon kuuluvilla. Johtokunnan puheenjohtajana toimisi toisen ehdotuksen mukaan rehtori, toisen ulkopuolinen.

Lehden mukaan ulkopuolinen hallitus ja toimivasta johdosta erillinen puheenjohtaja olisi paras ratkaisu. Tämä edustaisi anglosaksista manageriaalista yliopistomallia.

Epäselvää kuitenkin mielestäni on, minkä mekanismin kautta ulkopuolisten hallitsema ja johtama maallikkojohtokunta pystyisivät saamaan aikaan nykyistä parempaa opetusta ja tutkimusta. Todennäköisesti seurauksena olisi lyhytnäköisiä "tehokkuusratkaisuja" ja johdon etääntyminen henkilöstöstä. Yliopistoilla on varsin huonoja kokemuksia yritysmaailmasta kopioiduista malleista. Tämä linja on tehnyt pitkäjänteisen tutkimustyön entistä vaikeammaksi.

Tiedon ja sivistyksen tuottaminen on luonteeltaan aivan erilaista kuin voittoa tavoitteleva liiketoiminta. Siksi yliopistot ja yritykset tarvitsevat omat toiminta- ja organisaatiomallinsa. Konserninjohtaja Björn Wahlroos, joka on itse työskennellyt yliopistossa, totesi äskettäin, että yliopistokokoa kasvattavassa innovaatioyliopistohankkeessa ei ole järjen häivää - esimerkiksi amerikkalaiset huippuyliopistot ovat aika pieniä.

Lisäisin tähän, että anglosaksisten huippuyliopistojen kilpailuetu ei ole hallinnollisessa järjestelmässä, vaan vahvassa rahoituspohjassa. Meillä ei voida kuvitellakaan päästävän niiden käytössä oleviin budjettisummiin. Siksi anglosaksinen yliopistomalli ei sovellu meille. Lisäksi voidaan kysyä, haluavatko kansalaiset maahamme kalliita lukukausimaksuja periviä eliittiyliopistoja, johon suuntaan nyt kaavailtu kehitys väistämättä veisi.

Meillä tuntuu olevan yleisesti vallalla sellainen harha, että maamme yliopistoverkkoa voitaisiin parantaa nimenomaan uudelleen organisoimalla. Lisäksi nämä uudistukset eivät saisi maksaa mitään, vaan niiden tulisi päinvastoin tuottaa säästöjä. Tämä on mahdoton yhtälö. Kuten konserninjohtaja Wahlroos totesi julkisuudessa, keskinkertaiset yritysjohtajat huutavat fuusiota apuun aina kun tulee ongelmia, mutta korkeakoulumaailmassa suurtuotannon edut ovat vaatimattomia - tämä toiminta kun on luonteeltaan pitkälti "brändibisnestä".

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070123 (20070123) o AJK kotisivu o o Webmaster