Pekka Pihlanto
Turvallisuus- ja EU-poliittinen linnarauha

Turun Sanomat 1.5.2007

Uuden sinivihreän hallituksen myötä maamme turvallisuus- ja ulkopoliittinen henkilöasetelma muuttui mielenkiintoisella tavalla. Kokoomuksen saatua sekä ulko- että puolustusministerin salkut sosialidemokraatit menettivät ulkopoliittisen värisuoransa. Entisen linjan jatkumisen vahvoina takuuhenkilöinä ovat kuitenkin edelleen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen.

Ilmeisesti muutosta uumoillen presidentti Halonen muistutti puheessaan uudelle hallitukselle, että ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti - tosin hän jätti mainitsematta, että se tapahtuu yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se, että kokoomus valitsi ulkoministeriksi sovittelevan miehen maineessa olevan Ilkka Kanervan, osoittanee kuitenkin, että kokoomus ei halua haastaa tasavallan presidenttiä turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Sauli Niinistön asettuminen tälle paikalle olisi ilmeisesti merkinnyt taisteluhansikkaan heittämistä tasavallan presidentille, mikä olisi epäilemättä ärsyttänyt myös suurinta oppositiopuoluetta ja aiheuttanut tiettyä poliittista epävakautta.

Vaikuttaa siis siltä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallitsee nyt jonkinlainen linnarauha - tai kauhun tasapaino. Ulkoministerihän vakuutti, että tämä hallitus ei tule pyrkimään Naton jäseneksi. Hallitusohjelmassa tosin mainitaan, että maamme säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Enää ei siis puhuta epämääräisestä ja tulkinnanvaraisesta Nato-optiosta. Samoin epämääräinen "sotilaallinen liittoutumattomuus" on tosiasioita vastaamattomana korvattu ilmaisulla "sotilasliittoon kuulumaton". Pieni liikahdus aikaisemmasta on siis kuitenkin tapahtunut.

EU-politiikan alueella linnarauha ei sen sijaan näytä aivan rikkumattomalta, sillä valtiovarainministeri Jyrki Katainen haluaa käydä hallituksessa periaatekeskustelun tasavallan presidentin osallistumisesta EU-huippukokouksiin. Niin sanottu kahden lautasen ongelma joutuu siis tarkasteltavaksi. Valtaoikeuksistaan tunnetusti tarkka tasavallan presidentti saattaa kokea tämän asemansa uhkaamiseksi, ja sitähän se onkin.

Tuore eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kiiruhti sanomaan, että hänen mielestään tasavallan presidentin valtaoikeuksia ei pidä heikentää. Olipa se yhteydessä Kataisen haluun tutkia kahden lautasen ongelmaa tai ei, Niinistö näyttäisi kantavan huolta siitä, että linnarauha säilyisi myös EU-politiikan alueella. Ehkä Niinistö haluaisi osaltaan myös varmistaa, että jos hän suostuu ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, hän ei joudu kampanjoimaan "vallattomasta" virasta.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070501 (20070501) o AJK kotisivu o o Webmaster