Pekka Pihlanto
Vahva Venäjä on parempi kuin heikko?

Turun Sanomat 12.6.2007

Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi äskettäin, että vahva Venäjä on meidän kannaltamme parempi kuin heikko. Venäjän vahvuus tai heikkous on tietysti meille annettu asia, mutta miten presidentin lausunto olisi tulkittava? Ehkä kysymys on kohteliaasta diplomaattisesta eleestä, joka tekee välttämättömyydestä hyveen?

Venäjä on epäilemättä vahvistunut energiavarojensa ja niiden hinnannousun turvin. Heikkouden tilassa ollessaan entinenkin suurvalta saattaisi kieltämättä olla arvaamaton, sillä heikkoutta ja sen aiheuttamia sisäisiä ongelmia saatettaisiin pyrkiä peittelemään ulkopoliittisella aktiivisuudella.

Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että taloudellisen asemansa vahvistumisen myötä Venäjä on lisännyt ulkomaankauppapoliittista aktiivisuuttaan esimerkiksi rajoittamalla valikoivasti energianvientiään sekä asettamalla esteitä eräiden tuotteiden tuonnille ja viennille. Suunnitellut raakapuun tullit koskevat välittömästi Suomea. Yhdysvaltojen aikeet asentaa torjuntaohjuksia eräisiin Euroopan maihin saivat presidentti Putinin uhkaamaan vastatoimilla, jotka toivat mieleen kylmän sodan ajat. Tosin asenteet hieman lievenivät G8-maiden kokouksessa.

Ei siis liene sattuma, että nämä epävarmuutta lisänneet aktiivisuuden osoitukset ovat osuneet yksiin juuri Venäjän taloudellisen voimistumisen kanssa. On sanottu, että ajatukset entisen suurvalta-aseman takaisinvaltaamiseksi ovat saaneet Venäjällä lisää kannatusta. Vahvan Venäjän käyttäytyminen näyttää siis huolestuttavammalta kuin muutaman vuoden takaisen heikon.

Suomi on EU:n jäsenenäkin toiminut yleensä varovaisesti suhteessa suureen naapuriinsa. Poikkeuksen muodostaa Viron patsaskiista, johon maamme kiiruhti reagoimaan ennen muita EU-maita. Varovaisuus on luonnollisesti hyve, mutta voidaan aprikoida, kykenisikö Suomi pysymään mukana yhteisrintamassa, jos EU tiukentaisi merkittävästi suhtautumistaan Venäjään.

Noudattamalla tällaisessa tilanteessa muita EU-maita "ymmärtävämpää" linjaa suhteissamme Venäjään, voisimme saada palkkioksi tiettyjä lyhytaikaisia etuja. Samalla saattaisimme kuitenkin ajautua liialliseen riippuvuussuhteeseen naapuristamme ja myös liian etäälle EU:n ytimestä. Riippuvuussuhde merkitsisi todennäköisesti meille epäedullista kauppaa ja toimintavapauden kaventumista.

Hyvät naapuruussuhteet Venäjän kanssa ovat luonnollisesti maallemme elintärkeät, mutta meidän on kuitenkin viisainta pyrkiä ylläpitämään niitä pysytellen yhteisrintamassa muiden EU-maiden kanssa. Olipa Venäjä vahva tai heikko, se kunnioittaa neuvotteluvoimaa, ja sitä voi meille tarjota ainoastaan EU.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070612 (20070612) o AJK kotisivu o o Webmaster