Pekka Pihlanto
Valtiosopimus Nato-jäsenyyden esteenä?

Turun Sanomat 15.7.2007

Kaksi valtiosääntöoppinutta professoria Ilkka Saraviita ja Lauri Hannikainen esittivät äskettäin väitteen, että Venäjän kanssa solmittu valtiosopimus voi kyseenalaistaa Suomen Nato-option oikeudellisen perustan.

Valtiosopimuksen mukaan osapuolet pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta, eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista vastaan. Turun Sanomien pääkirjoitus (30.6.) pitää väitettä mitätöidyn Yya-sopimuksen haamuna ja pääministeri Matti Vanhanen kuittaa (TS 4.7.) sen turhanaikaiseksi, sillä turvallisuuspolitiikka on politiikkaa, ei juridiikkaa.

Joskaan valtiollisetkaan sopimukset eivät tietenkään ole vapaita juridiikasta, valtiosääntöoppineiden kanta vaikuttaa nykyoloissa oudolta kumarrukselta itään. Pääministeri Vanhasen mukaan tämä valtiosopimus on aivan samanlainen kuin Venäjän ja muiden Euroopan maiden ja jopa Venäjän ja Naton välille solmittu sopimus. Jos tämä pitää paikkansa, professorien järkeilyn mukaan myös eräiden eurooppalaisten Nato-maiden jäsenyys puolustusliitossa olisi ilmeisesti juridisesti kyseenalainen.

Professorien näkemyksen täytyy tarkoittaa sitä, että maamme Nato-jäsenyys merkitsisi samalla automaattisesti Venäjän uhkaamista voimakeinoilla tai suorastaan hyökkäysmahdollisuuden sallimista Nato-joukoille. Professorit ovat kuitenkin jättäneet huomioon ottamatta, että Natossa päätökset tehdään yksimielisesti, eivätkä sen joukot voisi antaa jäsenvaltiolleen pyytämättä aseellista apua. Selvää luulisi olevan, että jos Naton piirissä syntyisi sinänsä järjetön ajatus hyökätä Venäjälle tai edes uhata sitä voimakeinoilla, Suomi noudattaisi puolustusliiton jäsenenäkin Venäjän kanssa solmimaansa valtiosopimusta, eikä hyväksyisi tätä.

Professorien tulkinta edustaa todella huonosti harkittua juristeriaa. Venäjä on ainakin tähän asti myöntänyt, että Nato-jäsenyys on Suomen sisäinen asia, joskaan naapurimme ei tietenkään toivo option realisointia. Mikäli Suomen jäsenyys nousisi joskus vakavasti esiin, Venäjä varmasti suorittaisi itse omaa turvallisuuttaan koskevat harkinnat ja tulkinnat. Toisin kuin Neuvostoliiton aikoina, suomalaisilla ei pitäisi enää olla mitään tarvetta tarkastella maansa turvallisuusratkaisuja omat edut sivuuttaen pelkästään naapurin näkökulmasta.

Pekka Pihlanto professori emeritus Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070716 (20070716) o AJK kotisivu o o Webmaster