Tieto on hyvin suhteellista

Kirjoittajavieras Pekka Pihlanto

Päätoimittaja Markku Salomaa pohtii kolumnissaan tiedon luonnetta ja sen luotettavuutta, ja päätyy siihen, että absoluuttista totuutta ei koskaan saavuteta (TS 4.11.). Esimerkiksi internet-maailmasta tuttua Wikipediaa voi kuka tahansa täydentää, mutta ongelmallista on, miten käyttäjä voi vakuuttua sen tarjoaman tiedon oikeellisuudesta. 

Saattaa olla, että meidän on näissä olosuhteissa asennoiduttava hieman uudella tavalla tietoon - tähän tietoyhteiskuntaa koossa pitävään voimavaraan. Erään vaihtoehdon tarjoaa filosofi Lauri Rauhalan esittämä käsitys tiedosta. Päätoimittaja Salomaan tapaan Rauhala pitää erillään ensinnäkin tieteellisen tiedon ja arkitiedon - jotka tosin käytännössä saattavat helposti sekoittua toisiinsa. Rauhala laajentaisi tiedon käsitettä vielä tästäkin, sisällyttäen siihen kaikki mahdolliset ihmisen tajuntaan syntyvät merkitykset. 

Kokemamme maailma koostuu pelkästään merkityksistä. Nähdessämme vaikkapa kuun taivaalla, pystymme ymmärtämään sen vasta kun tajuntaamme muodostuu siitä merkitys. Mistä ei muodostu meille merkitystä, siitä me emme tiedä mitään. Esimerkiksi sana "kuu" tarkoittaa kyseisestä taivaankappaleesta syntyvää merkitystä, sitä koskevaa kokemustamme. 

Merkityksiä ja samalla tietoa laajasti määritellen ovat Rauhalan mukaan tiedon ja arkitiedon ohella myös tunteet ja uskomukset. Miten tunne voi olla tietoa, saattaa joku kysyä. Periaatteessa samaan tapaan kuin tieto, tunteet ilmaisevat meille jotakin siitä, millainen maailma on tai tuntuu olevan. Siten tunteet auttavat meitä sopeutumaan kulloiseenkin tilanteeseemme. Voimme kokea minkä tahansa ilmiön - vaikkapa kuun - osittain tunneperäisesti, eli tajunnassamme saattaa olla kuusta myös tunnemerkitys. 

Kannanottomme mihin tahansa asiaan muodostuu tajunnassamme tiedon, tunteiden ja muiden merkitysten välisen joskus tiukankin kamppailun tuloksena. Ei ole itsestään selvää, että edes tiedemiehellä tieteellinen tieto aina voittaa täydellisesti tunteen. Varsinkin tavallisella internetiin sisältöä syöttävällä yksilöllä tunne tai usko saattaa pahastikin vääristää viestiin sisältyvää tietoa. 

Mitä hyötyä tästä näkemyksestä on tietoa etsiville ihmisille? Ehkä jopa ahdistusta, sillä "joka tietoa lisää, se tuskaa lisää". Toisaalta se voi saada meidät entistä paremmin oivaltamaan, miten vaikeita tiedon ja totuuden käsitteet käytännössä ovat. 

Emme voi yleensä olla varmoja siitä, ettei meille tietona esitetty ole voittopuolisesti tunteiden ja uskomusten värittämää. Voimme kuitenkin pyrkiä olemaan entistä valppaampia, kun ymmärrämme, että kaikkea ihmisen tuottamaa tietoa, jopa tieteelliseksi väitettyä, voivat osittain leimata tunneperäiset merkitykset ja uskomukset - jopa tiedon tuottajan itse sitä tiedostamatta. Tiedon tahallinen vääristely, johon tunteet voivat ihmisen helposti viedä, on vielä oma lukunsa. 

Joudumme siis jälleen kerran toteamaan, että tieto on hyvin suuressa määrin suhteellista. Erityisesti näin on internet-maailmassa, minne kenellä tahansa tiedon tarjoajalla on esteetön pääsy. Tämän ajatuksen kanssa meidän on vain kyettävä elämään. 
 

Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus.

Julkaistu 18.11.2007 1:31:38
 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Pihlanto Pekka 20071118 (20071118) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster