Pekka Pihlanto 
Tunnesyyt vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon

Kauppalehti 7.12.2007
Psykoterapeutti Joachim v. Weissenberg tarttuu tärkeään asiaan kirjoittaessaan tunnesyiden vaikutuksista osakemarkkinoihin (KL 26.11.). Taloustiede ei ole ottanut ihmisiä tunneperäisinä olioina kovinkaan vakavasti huomioon, vaan tyytynyt yleensä rationaalisen homo economicuksen malliin. Sen seurauksena talouden ilmiöitä ei voida aina ymmärtää riittävästi, kuten v. Weissenbergin esimerkki osoittaa. 

Tunneperäisten syiden tunnistaminen näyttää hieman helpommalta osakemarkkinakäyttäytymisen ja muidenkin joukkoilmiöiden yhteydessä kuin yksilöiden suorittaman päätöksenteon yhteydessä. Tuleehan niissä joukon yhtenäistävä vaikutus suhteellisen selvästi näkyviin. 

Lähes jokainen myöntänee, että vaikkapa presidentinvaalissa saattaa merkittävään rooliin nousta henkilön päätyminen äänestäjien silmissä jonkinlaiseksi "ilmiöksi", joka vastustamattomalla - tunnepitoisella - voimalla vie henkilön voittoon. Näin voi tapahtua pitkälti ehdokkaan ajamista asioista ja hänen edustamistaan mielipiteistä huolimatta. 

Sen sijaan kun puhutaan yksilöiden tai pienten ryhmien päätöksenteosta, ollaan huomattavasti taipuvaisempia pitämään ihmisten käyttäytymistä rationaalisena. Varsinkin yrityksissä tapahtuvan päätöksenteon katsotaan olevan ammatti-ihmisten harkitsevaa ja järkiperäistä toimintaa, jossa tunteilla ei ole mitään roolia. 

Ihminen on kuitenkin sama niin osakemarkkinoilla kuin yrityksessäkin toimiessaan, eikä hän siten pääse eroon tunteittensa vaikutuksesta. 
 
 

Tunteiden rooli pitäisi tiedostaa

Luonnollisesti kulloinenkin päätöstilanne ja yksilön oma henkilökohtainen tilanne heijastuvat siihen, missä määrin tunteet pääsevät vaikuttamaan järkiperäiseen pohdintaan: joskus olemme enemmän, joskus vähemmän tunteittemme vietävinä. 

Saatamme joutua esimerkiksi ikäviin irtisanomistilanteisiin, joissa tiedämme tunteilla olevan ylisuurta merkitystä. Silloin osaamme ehkä olla varuillamme ja pyrimme painamaan tunteiden merkityksen minimiinsä. 

Koskaan päätöksentekijä ei kuitenkaan pääse kokonaan eroon tunteitten vaikutuksesta - eikä pidäkään päästä. Aivotutkijat ovat todenneet, että kun arvopaperimarkkinoilla toimivan päätöksentekijän aivoista jouduttiin poistamaan alue, joka vastaa tunteista, hän ei pystynyt enää toimimaan ammatissaan, sillä hän syyllistyi usein arviointivirheisiin. Rationaalisessa päätöksenteossa tarvitaan aina arvottamista ja epävarmuuden arviointia, jotka eivät ole mahdollisia ilman tunteita. 

Vaikka tunteita ei ole totuttu yhdistämään yritysjohtajan päätöksentekoon, on jokaisen päättäjän kuitenkin syytä tiedostaa tunteiden väistämätön rooli siinä. Näin tarjoutuu mahdollisuus entistä paremmin hallita tunteitaan. Ei ole eduksi yritysjohtajan työlle ja sen tuloksille, jos hän kuvittelee olevansa täysin järkiperäinen ja vain tosiasioihin nojaava. Ihminen ei kuitenkaan pääse perimästään eroon, johon tunteet kuuluvat olennaisena osana. 

Pekka Pihlanto
laskentatoimen professori emeritus 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Pihlanto Pekka 20071211 (20071211) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster