Pekka Pihlanto
Eivätkö yritykset tarvitse moraalia

Turun Sanomat 13.9.2008

Konsernijohtaja Björn Wahlroos on jälleen puhunut. Hänen mukaansa yrityksillä ei voi olla moraalia - se on vain yksilöiden ominaisuus. Yritysten tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen. Omistajilla sen sijaan on velvollisuus toimia oman moraalinsa mukaan.

Eikö siis yritysten - tai pikemminkin niiden toiminnasta vastaavien yritysjohtajien - tarvitse noudattaa moraalia eli oikeaa ja väärää koskevia käsityksiä sekä käyttäytymissääntöjä? Tätähän moni on epäillytkin yritysmaailmaa viime aikoina leimannutta ahneutta ihmetellessään.

Moraali on tietysti yksilöiden ominaisuus, mutta kyllä yritysjohtajat ovat moraalisesti vastuullisia yksilöitä siinä kuin omistajatkin. Ainakaan suurehkoissa osakeyhtiöissä omistajilla ei ole mahdollisuutta puuttua siinä määrin johdon päivittäisiin tekemisiin, että johtajien ei tarvitsisi suorittaa omakohtaista moraalista harkintaa. Wahlroosin kannanoton voisi tulkita suorastaan halventavan yritysten johtamista ammattina, kun hän näyttää olettavan, että sitä voidaan harjoittaa ilman sen kummempaa moraalia - ellei johtaja satu olemaan samalla omistaja.

Räväkkyyden tavoittelussaan...

Räväkkyyden tavoittelussaan Wahlroos ampuu jälleen kerran ohi maalin. Hän nostaa omistajat yrityksen tärkeimmäksi sidosryhmäksi. Yrityksellä on kuitenkin muitakin sidosryhmiä, kuten työntekijät, toimihenkilöt, asiakkaat, tavarantoimittajat, luotonantajat, ja media sekä yhteiskunta eri rooleissa. Johdon on huolehdittava myös näiden kohtuullisten odotusten täyttämisestä niin, että ne haluavat edelleen olla positiivisissa suhteissa yritykseen.

Mikäli yrityksen johto palvoo vain omistajien etua tuottamalla heille moraalista piittaamatta ”mahdollisimman paljon varallisuutta”, loukataan helposti muiden sidosryhmien etuja: esimerkiksi maksetaan työntekijöille vähemmän, laskutetaan asiakkailta enemmän kuin kohtuus ja moraali edellyttäisivät - tai sälytetään yhteiskunnalle sellaista, minkä yritys voisi itse tehdä. Onkin helppo havaita, että muiden sidosryhmien etujen huomioon ottaminen - laajemmin kuin lait vaativat - koituu lopulta myös omistajien hyödyksi.

Jos nimittäin yritys toimii räikeästi ”vähemmän tärkeiden sidosryhmien” etujen vastaisesti, nämä kyllä ”rokottavat” yritystä kukin omalla tavallaan. Minkälaista hallaa esimerkiksi hätävarjelun liioittelulta vaikuttaneet työntekijöiden irtisanomiset lienevät aiheuttaneet yritysmaailman imagolle?

Olisiko Björn Wahlroosin ajattelua hämärtänyt julkisuushakuisuuden lisäksi hänen kaksoisroolinsa johtajana ja omistajana? Vaikka Wahlroos puhunee lähinnä omasta puolestaan, hänen tapaisensa liike-elämän kellokkaan vapaaehtoinen leimautuminen yritysten ahneuden ja piittaamattomuuden kannattajaksi saattaa tehdä karhunpalveluksen koko yritysmaailmalle ja samalla myös yhteiskunnalle.

Kirjoittaja on turkulainen emeritusprofessori.

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20080913 (20080913) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster