Pekka Pihlanto
Ollaanko meillä valmiita rajoituksiin

Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 9.10.2008

Kauhajoen ampumistapauksen johdosta julkisuudessa lähdettiin sinänsä aiheellisesti etsimään syitä erityisesti yhteiskunnasta. Moitittiin muun muassa mielenterveyspalveluiden ja poliisin resurssien riittämättömyyttä sekä löysiä aselakeja. Luonnollisesti yhteiskunta muovaa kansalaisiaan monella tavalla ja näin vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassakin heidän tekoihinsa.

Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa myöskään yksilöä itseään. Yksilön käyttäytyminen on tavallaan kaikkien hänen kokemustensa summa, mutta samalla hän myös itse tulkitsee kokemuksiaan ja tekee valintansa. Rikosoikeudellisesti syyntakeettomallakin on oma tahtonsa – hän ei ole pelkästään yhteiskunnallinen ajopuu.

Jossakin vaiheessa Kauhajoen ampujasta tuli ihmisvihaaja. Ei koti eikä koulukaan voinut häntä ilmeisesti auttaa. Oman osuutensa hänen häiriytyneisyytensä kehittymisessä lienee tehnyt surffailu internetissä. Sieltä hänen oli mahdollista löytää samanhenkisten verkosto, joka antoi esikuvia ja henkistä tukea teon toteutukselle. Jos hän olikin syrjäytynyt normaaleista ihmissuhteista, niitä olivat korvanneet virtuaalimaailman persoonattomat suhteet.

Kun näin pitkälle oli tultu, yhteiskunnan auttamiskoneistoilla olisi tuskin ollut mahdollisuuksia surmatöiden tekijää auttaa. Hän vaikutti ilmeisesti normaalilta, koska poliisi antoi hänen pitää aselupansa. Yli-ihmisharhan sokaisemana hän ei itse voinut ymmärtää olevansa hoidon tarpeessa. Siten mielenterveyspalveluiden saatavuudella tai niiden puutteella ei liene ollut juurikaan merkitystä.

Yhteiskuntarauhasta vastaavat viranomaiset ja poliitikot pyrkivät nyt rauhoittamaan mielialoja tiukentamalla aseen saantia ja tehostamalla netin valvontaa. Nämä ovat luonnollisesti aiheellisia toimenpiteitä, mutta miten pitkälle riittänee päättäjien tarmo sitten kun tapaus alkaa vähitellen unohtua. Loppujen lopuksi onkin aika vähän tehtävissä ainakaan nopeasti vastaavanlaisten tapausten torjumiseksi.

Eräs perusongelma näyttäisi olevan se, että yhteiskuntamme kehitys on suonut kansalaisille varsin suuren yksilönvapauden ja ”intimiteettisuojan” ilman erityisempää vastuuta. Yrityksille taas on annettu laajat oikeudet myydä hyödykkeiden lisäksi selviä ”haitakkeita”. Näissä olosuhteissa ihminen saa melko rauhassa kasvaa vinoon ja vahvistaa taipumuksiaan haitallisilla peleillä, nettisuhteilla ja aseharjoituksilla. Ei ole ihme, jos hälytyskellot soivat liian myöhään.

Tällaisen yhteiskunnan muuttaminen on hidasta puuhaa. Pienetkin parannukset merkitsevät vapauksien rajoittamista, mikä aktivoi erilaisilla ideologioilla ratsastavia vastustajia, jotka todistelevat seurauksista piittaamatta, että yksilöiden ja kaupankäynnin vapauksia ei pidä rajoittaa.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu
 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20081014 (20081014) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster