Pekka Pihlanto
Finanssikriisin perussyy on ihmisen ahneus

Kauppalehti 21.10.2008

Finanssikriisin syistä puhuessaan kotimaiset rahoitusasiantuntijat tyytyvät viittaamaan lähinnä teknisiin seikkoihin noteeraamatta juurikaan päätöksiä tehneiden yksilöiden roolia. He saattavat mainita, että amerikkalaiset luokituslaitokset sijoittivat roskalainapaketteja parhaaseen luokkaan ja saivat siten ostajat uskomaan niiden turvallisuuteen. Varsinainen johtopäätös jää heiltä kuitenkin tekemättä eli se, että tämän suorastaan petokselliselta vaikuttavan toiminnan taustalla on inhimillinen ahneus, joka on saanut kukoistaa valvonnan puuttuessa.

Erityisesti roskalainainstrumenttien rakentelun ja kaupittelun perussyy on alan ihmisten äärimmilleen kehittynyt halu rikastua keinoista välittämättä – toisin sanoen ahneus. Ahneus on ollut myös roskalainoja myöntäneiden pankkiirien ja lainanottajien päätösten taustalla. Inhimillinen ahneus on siten vaikuttanut koko ketjun alusta loppuun. Kuten eräs Financial Timesin kolumnisti toteaa, eräänä tekijänä tässä keitossa oli myös kyvytön johtaminen.

Rahoitusteoria ei kuitenkaan tunnista ahneutta, koska se on inhimillinen ominaisuus, ja muutoinkin ihmisen rooli on teorioissa häivytetty markkinoiden käsitteen taakse. Jos rahoitustutkijalta kysyy ahneudesta, hän todennäköisesti vastaa, että ahneus on hyvä asia. Siten voitontavoittelulla ei tarvitse olla mitään rajoja. Niinhän rahoitusmalleissakin suositaan mahdollisimman suurta voittoa eli voiton maksimointitavoitetta.

Vaikka inhimilliset ominaisuudet, kuten tunteet, puuttuvat rahoitusasiantuntijoiden sanavarastosta, he silti puhuvat luottamuksesta esimerkiksi nykyisen kriisin voittamisen avaintekijänä. Luottamushan on kuitenkin nimenomaan inhimillinen tunne: vain ihminen tuntee luottamusta tai epäluottamusta. Nyt luottamusta pidetään lähinnä markkinoiden ominaisuutena – ikään kuin markkinoilla olisi tunteita. Markkinat ovat taloudellisia päätöksiä tehneiden ihmisten yhteenlasketun toiminnan lopputulos, eivätkä elävä olio. Markkinat eivät myöskään ole luonnonvoima, johon ei voida vaikuttaa.

Koska markkinoiden tapahtumat johtuvat ajattelevien ihmisten toiminnasta, niihin voidaan vaikuttaa. Näin tulee myös tehdä, ja vieläpä hyvissä ajoin ennen uusia kriisejä lisäämällä markkinoilla toimivien valvontaa. Valvontaa tarvitaan nimenomaan siitä syystä, että ihminen voi ajaa – kuten nyt on konkreettisesti nähty – omia tavoitteitaan ahneuden riivaamana muista piittaamatta. Niille, jotka sanovat, että valvonta ja rajat ehkäisevät innovatiivisuutta, on helppo vastata valaisevan esimerkin valossa: jotkin innovaatiot olisivat saaneet jäädä syntymättä.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu
 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20081021 (20081021) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster