Pekka Pihlanto
Yliopistolain uudistus uhkaa yliopistojen autonomiaa

Helsingin Sanomat 10.12.2008

Yliopistolakiuudistusta koskevat yliopistojen lausunnot on jätetty opetusministeriölle. Sivistyspoliittisen valiokunnan on määrä tarkastella ehdotusta vielä joulukuussa ja hallitus antanee lakiesityksen eduskunnalle ensi vuoden helmikuussa.

Lakiehdotus sisältää monia yliopistolaitosta oleellisesti muuttavia uudistuksia, joista ehkä huolestuttavimmat liittyvät yliopiston hallituksen kokoonpanoon ja rehtorin kelpoisuusvaatimuksiin. Puolet hallituksen jäsenistä tulee olla ulkopuolisia, jotka edustavat yhteiskuntaelämän ja tieteiden sekä taiteiden asiantuntemusta. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan ulkopuolisten jäsenten keskuudesta.

Hallitus valitsee rehtorin. Rehtorin ei tarvitse enää olla professori, vaan tohtorin tutkinto riittää. Sen lisäksi häneltä edellytetään rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa. Lisäksi yliopistolle valitaan kolme ulkopuolista valtuutettua.

Vaikka lakiehdotuksessa puhutaan yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisäämisestä, mainitut lainkohdat siirtäisivät huomattavassa määrin valtaa yliopiston sisäisiltä ryhmiltä ulkopuolisille. Näin asiantuntijaorganisaation johdossa vähennettäisiin asiantuntemuksen osuutta, sillä ulkopuoliset jäsenet eivät voi edustaa sellaista substanssiosaamista, jota yliopistossa toimivalla professorilla, tutkijalla ja opettajalla on. Ulkopuolisten jäsenten keskeinen osuus johtaa auttamattomasti yliopistoille vieraan ”asiantuntemuksen” painoarvon lisääntymiseen sen hallinnossa. Siten yliopistojen tieteellinen ja opetuksellinen autonomia vähenee.

Erityisesti hallituksen puheenjohtajan valinta yliopiston ulkopuolisten joukosta – yhdistyneenä rehtorin nykyistä heikompaan asemaan – voi johtaa yliopistolle vieraiden, erityisesti yritysmaailmasta peräisin olevien käytäntöjen lisääntyvään suosimiseen. Yrityksen ja yliopiston tavoitteet ovat kuitenkin kovin erilaisia. Jos yliopistoa pyritään johtamaan kuin yritystä, tulemme näkemään yliopistojen toimintaa haittaavia rahapohjaisen ideologian ja tieteellisen ajattelun yhteentörmäyksiä, jotka todennäköisesti johtavat jälkimmäisen tappioon.

Suomalaisessa yliopistopolitiikassa on jo jonkin aikaa suosittu yritysmaailman oppeja. Tulokset eivät ole vakuuttavia. Yliopistolakiehdotus jatkaa tällä linjalla, joka perustuu uskoon yrityksille ominaisen voitontavoittelu- ja tehokkuusmotiivin yleisestä pätevyydestä.

Finanssikriisin aiheuttamat maailmalaajuiset ongelmat ovat havahduttava esimerkki siitä, että tämän ajattelun äärimmäiset sovellukset eivät toimi edes yritys- ja rahoitusmaailmassa. Joutuukin kysymään, mitä on se ulkopuolelta tuleva ylivoimainen osaaminen, joka aidosti hyödyttäisi uutta tietoa ja sivistystä tuottavia yliopistoja.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20081210 (20081210) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster

ksi tuotantolaitosta kvartaalitalouden tarpeisiin.

Ovatko ihmiset menettäneet kokonaan ajantajunsa, ymmärryksensä siitä että huominen ja ensi vuosikymmenkin tulevat? Mistä silloin saadaan pätevät nuoret poliitikot? Mistä kehitetään uudet innovaatiot kun vanhaa - tylsää ja aikaavievää - tutkimusta niiden pohjaksi ei ole, kun on koko ajan rimpuiltu hetken ehdoilla?

Onko yliopiston johdossa kunniatohtori?

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20081210 (20081210) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster