Pekka Pihlanto
Lainsäätäjän harhautus vai tietämättömyys?

Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 20.12.2008

Lieneekö pelkästään suomalainen tapa nimetä valtionhallinnossa selvästi kielteisiä uudistuksia niin, että hankkeen otsikko tai perustelu antaa siitä aivan tosiasioita vastaamattoman kuvan? Kysymyksessä saattaisi olla suomettumisen ajoilta periytynyt todellisuutta kaunisteleva kielenkäyttö.

Valtionhallinnossa on esimerkiksi kehitelty ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrää. Se on nimetty tuottavuusohjelmaksi, mutta tuottavuudella ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

Miten voidaan kuvitella tuottavuuden lisääntyvän, kun niiden ihmisten määrää vähennetään, jotka tekevät valtion palveluyksiköiden tuloksen? Mikäli näissä yksiköissä olisi ”turhaa” väkeä, heidän irtisanomisensa voisi lisätä suhteellista tuottavuutta. ”Tuottavuusohjelma” ei kuitenkaan erottele tuottavia ja tuottamattomia työtehtäviä. Kun henkilöstön määrää vähennetään, tuottavuus alenee väistämättä. Tuottavuusohjelma onkin todellisuudessa pelkkä henkilöstön vähentämisohjelma, joka tuottaa entistä huonompia palveluja kansalaisille.

Toinen valtionhallinnon tuottama harhautus liittyy yliopistolakiehdotukseen. Sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yliopistojen autonomiaa eli itsehallintoa. Muodollisesti näin tapahtuukin, sillä entisistä valtion tilivirastoista tehdään taloudellisesti itsenäisempiä. Todellinen opetuksellinen ja tieteellinen autonomia kuitenkin vähenee, sillä puolet yliopiston hallituksen jäsenistä on valittava yliopiston ulkopuolelta. Myös yliopiston korkein päättäjä, hallituksen puheenjohtaja, tulee olemaan ulkopuolinen.

On outoa puhua itsehallinnon lisäyksestä, kun toimenpiteen seurauksena ulkopuoliset saavat huomattavan osan yliopiston korkeimmasta päätösvallasta. Olisikohan yliopistolakiehdotuksen laatijoiden mielestä maamme entistä itsenäisempi, jos valtioneuvoston jäsenistä puolet olisi valittava esimerkiksi muista EU-maista?

Mitä tulee muutoksen perusteluihin, on vaikea kuvitella, että akateemisen yhteisön ulkopuolelta löytyisi jotakin ylivertaista johtamisosaamista, joka ohittaisi yliopiston kaltaisen asiantuntijaorganisaation oman tutkimus- ja opetushenkilökunnan pätevyyden – tai edes vastaisi sitä. Ongelmaa ei yhtään lievennä se, että yliopisto saa itse valita ulkopuoliset hallitusjäsenensä.

On tietysti jotenkin ymmärrettävää, että asiat pyritään otsikoimaan parhain päin, mutta selvä harhaan johtaminen on jo eri asia. Edellä mainitun kaltaisissa tapauksissa joutuukin kysymään, aliarvioidaanko niissä kyynisesti kansalaisten käsityskykyä. Ehkä vielä ikävämpi vaihtoehto olisi se, että käytetyt kiertoilmaisut perustuvat lainlaatijoiden hyvään uskoon, joka peittää heidän tietämättömyytensä tosiasioista.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20081228 (20081228) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster