Pekka Pihlanto
Optimismilla lamaa torjumaan

Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 22.1.2009

Lama tai ainakin paheneva taantuma näyttää kolkuttelevan ovella, eikä kukaan osaa sanoa, miten finanssikriisin jälkijäristykset tulevat vaikuttamaan reaalitalouteen. Konserninjohtaja Björn Wahlroos on antanut hyvin optimistisen lausunnon, jonka mukaan nykyinen taantuma ei kestä pitkään, vaan ensimmäiset myönteisen kehityksen merkit Yhdysvaltain taloudesta saadaan kesällä (TS 17.1.).

Miten tulee käymään jää nähtäväksi, mutta positiivista Wahlroosin ulostulossa on optimismi. Kielteisillä ennusteilla kun on taipumus toteutua ihmisten huolestuessa tilanteesta yhä enemmän. Tosin selvästi aivan perusteeton optimismi havaitaan pian hämäykseksi, joten siitä ei ole kuin haittaa.

Valtiovallan edustajat joutuivat muuttamaan ensimmäisiä rauhoittelevia kantojaan tiukemmiksi, ja vähitellen näytti muodostuvan kilpailu siitä, kuka esittää synkimmän näkemyksen. Ennusteita laativat ja kommentoivat talousasiantuntijat ovat jo alkaneet myöntää voimattomuutensa: tilanne on niin epävarma, että bruttokansantuotteen kehityksestä ei kannata yrittääkään esittää tarkkaa numeerista ennustetta.

Monet yritykset näyttävät julkistavan pessimisminsä. Eräs talousanalyytikko kertoi viime vuoden ennakoitujen tilinpäätösten perusteella laskemiensa kassavirtojen pysyneen kutakuinkin ennallaan taantumasta huolimatta. Sen sijaan tuloslaskelmien kehitystä kuvaavat käyrät sojottavat alaspäin. Tämä viittaa siihen, että ainakin joidenkin yritysten tilinpäätöksissä tullaan ennakoimaan huonoja aikoja esimerkiksi kirjaamalla reippaasti kuluja tuloksen rasitukseksi. Tilinpäätöksen laadinnassahan on joustokohtia, joita sen laatija voi harkintansa mukaan käyttää hyväkseen huonontaakseen tai parantaakseen tulosta siitä, mitä kassaan tulleet rahavirrat kertovat.

Myös yritysten julkistamat irtisanomis- ja lomautusvaroitukset sekä tiedot yt-neuvotteluista antavat viestin siitä, että tulevaisuus näyttää huonolta. Nämä uutiset saavat monet reivaamaan omia odotuksiaan, jolloin taantuma pyrkii vahvistumaan ja pitkittymään. Ulkopuolinen ei tosin pysty sanomaan, missä määrin nämä yritysten toimenpiteet ovat oikeaan osuneita taikka yli- tai alimitoitettuja.

Toivoa sopii, että yritykset ainakin malttavat olla rakentelematta anteliaita johdon optiosopimuksia ja jakamatta runsaita osinkoja – sikäli kuin nyt tulokset sen sallisivat. Vaikka näitä voitaisiin pitää optimismin merkkeinä, niiden antama viesti tulkittaisiin kuitenkin näissä olosuhteissa toisella tavalla. Nyt kun monen yrityksen työntekijät ja toimihenkilöt sekä julkinen valta ovat joutumassa finanssikriisin maksajiksi, myös omistajien odotetaan tulevan mukaan talkoisiin.

Finanssikriisi ja sen jälkiseuraukset korostavat sitä ehkä hyvinä aikoina unohtunutta tosiasiaa, että talous ei ole vain tekniikkaa ja matematiikkaa, vaan pohjimmiltaan ihmisten toimintaa. Siten talouden liikkeet ovat voimakkaasti riippuvaisia oikukkaista ja subjektiivisista ihmisistä – niistä odotuksista – toiveista ja peloista, joita itse kunkin mielessä syntyy. Näin ollen se, minkälaisia viestejä – optimistisia vai pessimistisiä – julkisuuteen annetaan, vaikuttaa paljolti siihen, millaiseksi taloutemme tulee jatkossa kehittymään.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20090122 (20090122) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster