Pekka Pihlanto
Kaveriporukka ei useinkaan anna työnteon mallia

Helsingin Sanomat 16.6.2010

Nuorten syrjäytyminen opiskelusta ja työelämästä on huolestuttanut monia lukijoita. Joni Tyviö nosti esiin (HS 13.6.) yhden varteenotettavan tekijän. Joitakin nuoria eivät tosielämän haasteet kiinnosta, koska virtuaalimaailmassa kaiken saa ilman suurta vaivannäköä.

Vuosikymmeniä sitten nuorisolla ei ollut nykyisen kaltaisia lyhytjänteisyyteen houkuttelevia harrastuksia kuten esimerkiksi internet peleineen ja usein päätoimiselta vaikuttava ”bailaus”. Nuorten elämä on nykyisin paljon vapaampaa rajoituksista ja siinä mielessä helpompaa kuin ennen. Samalla kotien ote nuorista on usein kirvonnut liian varhain, ja nuori on enemmänkin tovereiden kuin vanhempien ”kasvatettavana”. Ellei toveripiirin esimerkki satu kannustamaan nuorta pitkäjänteisyyteen, hänen on entistä helpompi luiskahtaa pelien ja muun ajanvietteen hetkellistä tyydytystä tuottavaan maailmaan.

Aikaisemmin oli nykyistä yleisempää, että vanhempien esimerkkiä ja ohjeita elämän suunnittelussa seurattiin. Nuoresta tuntui itsestään selvältä opiskella saadakseen kunnon työpaikan ja toimeentulon. Luonnollisesti huomattavassa osassa perheitä tämä malli toimii edelleen, mutta ongelmakotien määrä on varmasti lisääntynyt. Kun vanhemmat kärsivät työttömyydestä, nuori ei opi työnteon mallia.

Lisäksi sinänsä hyvä asia, sosiaaliturvan paraneminen, on helpottanut niin nuoren kuin varttuneenkin jäämistä tukien varaan. Tällaiseen elämäntyyliin tottuu nopeasti, ja aktivoituminen opiskelu- tai työelämään tuntuu yhä vaikeammalta. Myös koulun toiminta on muuttunut: siellä kaadetaan tehokkaasti tietoa oppilaiden päihin, mutta elämisen mallin opettaminen ei enää kuulu kuvaan.

Ei ole helppo vastata kysymykseen, miten saada vaikeassa ympäristössä oleva nuori oppimaan tavoitteellisuutta ja elämänsä hallintaa. Ongelman juuret kun voivat olla yhtä hyvin kotona, toveripiirissä kuin yhteiskunnassakin – tai nuoressa yksilössä itsessään. Syrjäytymisen syiden kartoittaminen ja tutkiminen aivan yksilöiden tasolta lähtien tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää ilmiötä nykyistä paremmin. Sen jälkeen on entistä helpompaa etsiä tehokkaita parannuskeinoja.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20100616 (20100616) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster

aa etsiä tehokkaita parannuskeinoja.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20100616 (20100616) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster