Pekka Pihlanto
Markkinavoimat kuriin

Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 30.11.2010

EU:n rahaliiton kriisi on kulminoitunut Irlannin tapaukseen ja kauhulla odotetaan, miten Portugalin ja Espanjan käy. Kansalaiset alkavat jo hermostua rahan syytämiseen tuhlareille ja riskinottajille. Populisteiksi haukutut ehdottavat kieltäytymistä perussopimuksen vastaisesta muiden avustamisesta.

Sikäli on kyse populismista, että meillä ei ole aitoa mahdollisuutta kieltäytyä lainaamasta. Osallistumalla talkoisiin saatamme osaltamme turvata – ainakin hetkeksi – euromaiden talouden ja samalla omamme romahdukselta. Jos kuitenkin Espanja joutuu kerjuulle, lappu joudutaan panemaan luukulle. Olemme siis ehkä vain ostamassa lisäaikaa.

Näiden kriisien yhteydessä en haluaisi kuulla vakiofraasia: ”Nyt ei olla syyllisiä etsimässä”. Päinvastoin, ymmärtääksemme kokonaistilanteen, on analysoitava, miten tähän pakkorakoon tultiin, ja keiden ansiosta. Vain näin voimme oppia kriisistä ja tehdä kaikkemme estääksemme vastaavat möhläykset tulevaisuudessa. Tutkitaanhan fyysiset onnettomuudetkin aina yksityiskohtaisesti.

Heti Kreikan kriisin hellitettyä alkoivat voimistua näkemykset, että kysymyksessä oli vain normaali markkinatalouden häiriötila. Samalla varoiteltiin sääntelemästä finanssisektoria. Välttämätöntä valvonnan lisäystä halutaan vastustaa, jotta finanssipelurit saisivat jatkossakin ”vaurastua” innovaatioillaan, joiden loppulaskut tulevat veronmaksajille.

Pelurit on kuitenkin saatava – aluksi ainakin moraaliseen – vastuuseen toiminnastaan, jota voi luonnehtia sanonnalla: ”voitot ovat yksityisiä, tappiot yhteisiä”. Ongelmana kuitenkin on, että pääomien vapaan liikkuvuuden ansiosta globaali talous on jo markkinavoimien talutusnuorassa. Niitä ei uskalleta ärsyttää, sillä ne voivat ”äänestää” vastaan tekemällä valtioita vahingoittavia pääomansiirtoja. Valtiolliset päättäjät joutuvatkin pitämään kielen keskellä suuta. Silti kaikki mahdollinen on tehtävä finanssimarkkinoiden vallan rajoittamiseksi tulevaisuudessa ja riittävän valvonnan palauttamiseksi yhteiskuntien päättäjille.

Euroopan tilaintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä on kirjoittanut ajankohtaisen kirjan ”Ulos finanssikriisistä”. Siinä hän nostaa häpeäpaaluun kriisin aikaansaaneet tuhlarit ja ahneet ylisuurten riskien ottajat. Hän kertoo myös yksityiskohtaisesti, miten valvontaa ja sijoittajien omaa vastuuta tulisi lisätä sekä mitä EU:n piirissä on jo tehty. Tämä työ etenee takkuisesti. Lobbarit varmasti parveilevat EU:n käytävillä, ja jäsenmaiden omat lyhyen aikavälin etunäkökohdat hillitsevät järjenkäyttöä.

Ala-Nissilän keskeinen viesti voidaan mielestäni ilmaista sanomalla, että erityisesti tarvitaan ”valvontaa, valvontaa, valvontaa”. Finanssikriisi osoitti, että olemme luottaneet finanssimaailman itsesääntelyyn täysin aiheettomasti. Nyt on valtioiden ja valtioliittojen ryhdyttävä tosissaan sääntelemään irralleen ryöstäytynyttä finanssisektoria. Siitäkin huolimatta, että joitakin uusia finanssi-innovaatioita ja sijoitusmiljonäärejä jäisi syntymättä.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20101130 (20101130) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster