Pekka Pihlanto
Kansalaisten mitta on täynnä

Vakka-Suomen Sanomat 31.3.2011

Vaalikeskustelujan kuuma aihe on, pitäisikö Suomen vielä lisätä panostustaan Euroopan vakausrahastoon nykyisestä kahdeksasta miljardista eurosta. Muun muassa Perussuomalaiset ja muukin oppositio vaatii, että tuhlaajavaltioiden tukemisen on nyt loputtava. Vastuullisiksi itseään luonnehtivat hallituspuolueet puolestaan katsovat enemmän tai vähemmän peitellysti lisätakuut tarpeellisiksi, jotta rahoitusmarkkinoiden luottamus kriisivaltioiden kykyyn hoitaa velvoitteitaan ei vaarannu.

Hallituspuolueilla ei tunnu olevan vaihtoehtoja tälle näkemykselle. Kuitenkin useat talouden asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kriisivaltiot, Kreikka etunenässä, asetettaisiin velkasaneeraukseen. Näin kriisimaille holtittomasti lainanneet pankit joutuisivat itsekin kärsimään luottotappioita ja veronmaksajien taakka kevenisi.

Hallituksen edustajat ihmettelevät, miten opposition edustajilla on parempaa tietoa kuin EU:n asiantuntijoilla, jotka ovat kallistuneet vakausrahaston kasvattamisen kannalle. On kuitenkin syytä muistaa, että EU:n asiantuntijoilla on omiakin tavoitteitaan asiassa. Eräs tällainen on oman maan pankkien turvaaminen luottotappioilta. Muiden maiden pankkien tukemisen ei pitäisi kiinnostaa Suomen edustajia, sillä omat pankkimme toimivat maltillisesti, eivätkä juurikaan luotottaneet kriisimaita.

Monet hallituksen ulkopuolisetkin asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vaalien jälkeen hallitukseen mahdolllisesti päätyvät nykyiset oppositiopuolueet joutuvat nielemään vakausrahaston kasvattamisen. Muutoin Suomi leimautuisi ”häiriköksi”. Leimautumisväitteeseen voisi vastata Paavo Lipposen tapaan ”so what” – entä sitten. Onko neuvostoajan perintö tehnyt maamme nykyisenkin poliittisen eliitin niin nöyräksi, että se ei tunnista enää oman maansa etua, vaan pyrkii lähinnä miellyttämään EU-kumppaneita?

Kriisimaille annettavien lisätakuiden ”välttämättömyydesta” voi sanoa, että kukaan ei pysty takaamaan lisäpanostuksen vakausrahastoon riittävän ja palauttavan rahoitusmarkkinoiden luottamuksen. Monien maamme kansalaisten reaktio vaikuttaa kuitenkin selvältä – ja terveeltä. He ovat menettäneet luottamuksensa rahoitusmarkkinoihin, eivätkä myöskään halua tukea löysän talouden maita ja kriisistä hyötyviä pankkeja. Tätä ei sovi ihmetellä esimerkiksi niiden uutisten valossa, joiden mukaan pankit jatkavat suurten bonusten maksamista johtajilleen ikään kuin finanssikriisiä ei olisi ollutkaan.

Pekka Pihlanto,
professori emeritus
Turku/Velkua

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela