Pekka Pihlanto
Luottoluokittajien valtaa on rajoitettava

Vakka-Suomen Sanomat 8.7.2011

EU:n velkakriisissä näyttää luottoluokitusyhtiöillä olevan nyt ratkaiseva rooli. Nehän päättävät esimerkiksi sen, onko Kreikka edelleen luottokelpoinen. Jos Kreikka julistetaan maksukyvyttömäksi, sen velkapapereiden arvo putoaa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki joutuu vaikeuksiin, sillä sen hallussa on suuri määrä näitä papereita. Kriisin pelätään myös leviävän koko EU:n alueelle ja ehkä laajemmallekin.

Luokitusyhtiöt ovat siis paljon haltijoina. Onko oikein ja kohtuullista, että tällaisilla valtioista riipumattomilla yrityksillä on näin suuri valta tilanteessa, jossa valtiot ponnistelevat rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi? On olemassa vaara, että luokitusyhtiöt pelaavat omaan – ja asiakaittensa – pussiin vähät välittäen siitä, mitä euromaiden veronmaksajien rahoille tapahtuu.

Luokitusyhtiöiden asema perustuu siihen, että ne tuottavat rahoitusmarkkinoiden tarvitsemia luokituspalveluja. Velkapapereiden ostajat saavat näin tietää, miten suuren riskin ne ottavat ostaessaan esimerkiksi Kreikan ja Portugalin liikkelle laskemia velkakirjoja.

EU-maat ovat suunnitelleet Kreikan pelastamiseksi järjestelyä, jossa Kreikkaa aikaisemmin luotottaneet suostuvat lainaamaan huomattavan osan erääntyneistä saatavistaan takaisin. Nyt eräs luottoluokitusyhtiö on tulkinnut tämän merkitsevän Kreikan maksukyvyttömyyttä, mikä tekisi maan lainapapereista käytännöllisesti katsoen arvottomia.
Jokainen kuitenkin tietää, että Kreikka on todellisuudessa jo maksukyvytön, ellei EU ja Maailmanpankki tule apuun. Onko nyt niin, että luottoluokittaja kiristää EU:ta edellä mainitulla luokituspäätöksellään? Pelaako se niiden pankkien pussiin, jotka joutuisivat sopimaan Kreikalta saamiensa suoritusten uudelleenlainauksesta Kreikalle? Jos järjestelystä luovutaan, nämä pankit saavat koko saatavansa heti takaisin.

Luottoluokittaja on myös jo alentanut Portugalin lainat roskaluokkaan ja ilmoittanut, että maa tarvitsee uuden apupaketin, ennenkuin se pääsee takaisin lainamarkkinoille. Tämäkin voidaan tulkita euromaiden kiristämisenä niiden pankkien hyväksi, joilla on erääntyviä saatavia Portugalilta. Kiristetyt rahat tulisivat uuden tukipaketin muodossa euroalueen veronmaksajilta.

Sitten kun tämä kriisi joskus hellittää, olisi syytä ryhtyä rajoittamaan luottoluokittajien valtaa tulevien kriisien varalta. Niille, jotka sanovat että rahoitusmarkkinoiden kulkuun ei pidä puuttua, on helppo vastata, että nythän euromaat ja Maailmanpankki jo puuttuvat siihen täyttä päätä, koska markkinat muuten romahtaisivat.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku/Velkua

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela