Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Neuvostoaikaanko takaisin

Turun Sanomat, Lukijan kolumni 11.10.2011

Moni on havainnut, että Euroopan unioni alkaa muistuttaa huolestuttavassa määrin Neuvostoliittoa. Moskovan tilalle on meillä siis tullut Bryssel. EU:lla on Neuvostoliiton tapaan paisuva keskushallinto, joka lähettää ultimaatumeja eli direktiivejä alamaisille. Nämä ohjeet eivät ota huomioon ”valtakunnan” eri osien olosuhteita. Suomi on saanut esimerkiksi todistella, että vilja kasvaa täällä sääolosuhteiden johdosta huonommin kuin Keski-Euroopassa.

EU:lla on oma hallintoeliittinsä, joka nauttii erioikeuksista. Eliitin riippuvuus äänestävistä kansalaisista on EU:ssakin hyvin ohut verrattuna demokraattiseen valtioon. Europarlamentaarikot kuuntelevat EU:n johtajien aivoituksia tarkemmin kuin omien äänestäjiensä, ja tulevat neuvomaan näille, miten pitäisi toimia.

Samoin kuin Neuvostoliiton johto, EU:n johtajat voivat tehdä kansalaisten kannalta hyvinkin tuhoisia päätöksiä ilman, että heillä olisi vaaraa joutua niistä vastuuseen. EU:n mahtavimmat voivat myös rikkoa sääntöjä ilman rangaistuksen pelkoa, sillä toimivaa oikeusjärjestelmää ei ole – niin kuin ei ollut Neuvostoliitossakaan.

Eräs perusongelma Neuvostoliitossa oli moraalin ohuus tai peräti puuttuminen. Viimeistään finanssi- ja velkakriisi ovat paljastaneet samaa EU:n osalta. Mitä etelämmäksi EU:ssa mennään, sen heikommaksi osoittautuu yleinen moraali. Liian moni petkuttaa valtiota/EU:ta parhaansa mukaan. Neuvostoliitossa oli ankarat rangaistukset rikoksista, mutta se ei näyttänyt estävän valtiolta varastamista. EU:ssa ei vastaavaa pelotetta ole, joten voi ennustaa ongelman pahenevan.

Toki näillä kahdella yhteisöllä on eroavuutensakin. Neuvostoliitto oli sosialistinen, EU puolestaan markkinatalouden nimiin vannova kapitalistinen yhteisö. Tässä eroavuudessa on kuitenkin se yhtäläisyys, että myös EU:ssa suhtaudutaan yhteisön perusajatukseen vakavan ideologisesti. EU-johtajien juhlapuheissa kuultaa sama järkkymätön usko oman ideologian ylivoimaisuuteen kuin aikoinaan Neuvostoliitossa. Järjestelmässä ei ole puutteita, eikä sellaisista saa puhua. Eri mieltä olevat pienet maat palautetaan ruotuun nopeasti.

EU:sta on ollut omat hyötynsäkin, eikä siis ole syytä toivoa sen hajoamista. Silti on tarpeen tunnustaa EU:n heikkoudet sekä pyrkiä korjaamaan niitä. Velkakriisin ratkaisuksi tarjottu liittovaltiokehitys ei kuitenkaan vakuuta. Mitä enemmän valtaa siirretään Brysseliin, sen vaikeampaa tulee elämä ”suuren ja mahtavan” reuna-alueilla olemaan.

On paradoksaalista puhua demokratiasta ja parlamentarismista kansallisten parlamenttien kohdalla, jos ollaan siirtämässä näiltä valtaa yhä epädemokraattisemmaksi käyvälle valtioliitolle. Kansalaiset eivät halunne samanlaista tilannetta kuin maassamme aikoinaan vallitsi: valtioneuvoston sijasta ylin tosiasiallinen päättävä elin oli neuvostovaltio.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20111011 (20111011) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster