Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Palvelut katoavat kiihtyvällä vauhdilla

Turun Sanomat, Lukijan kolumni 11.11.2011

Palveluja karsitaan kiihtyvällä vauhdilla. Näkyviä esimerkkejä ovat pankin konttorit, postit ja koulut. Niitä suljetaan tai yhdistellään aikana, joka on monen mittarin mukaan maamme historian vaurainta.

Pankki perustelee konttorinsa sulkemista kannattamattomuudella. Verkkopankki vie asiakkaita pois tiskiltä, mutta kuinka kannattava liikepankin konttorin pitäisi olla säilyäkseen? Äskettäin Björn Wahlroos ilmoitti tavoittelevansa viidentoista prosentin tuottoa pankkinsa pääomalle. Vain ahne ja muusta piittaamaton havittelee tällaisia tuottoja. Aika moni yritys saisi panna pillit pussiin, jos tavoitetaso olisi tämä.

Entinen posti yrittää monien muiden, alun perin kansalaisia palvelemaan perustettujen valtion ja kunnan laitosten tapaan matkia oikeita yrityksiä – mihin sen omituinen nimenvalintakin viittaa. Posti ei tosiaan ole entisensä, vaan postitorven sijaan pallolla itseään symboloiva Itella. Tuottoa on tultava, muuten konttorin ovet kiinni, ja asiakas saa mennä entistä kauemmaksi palvelun perässä. Kunnat taas valittavat rahapulaa muodostaessaan mammuttikouluja, joissa oppilas katoaa massan joukkoon.

Niin korkeat kannattavuusvaatimukset kuin yleinen julkisen rahan niukkuuskin juontavat paljolti juurensa talousajattelusta, jonka perimmäisenä pontimena on sijoittajien ahneus. Se viittaa kintaalla kohtuudelle ja myös palveluille – vaikka se palveluista puhuukin pyrkiessään todellisuudessa voiton maksimointiin.

Tämän toimintatavan tuloksena finanssimaailma on ottanut selkävoiton valtioista, valtioliitoista ja samalla kansalaisista, joille koituu aina maksajan asema – kävi voiton tavoittelussa hyvin tai huonosti. EU:n tukipaketit ovat karmea esimerkki siitä, kuka maksaa, kun ahneita uhkaa se sananlaskun ennustama loppu.

Globaali finanssitalous hallitsee leijonanosaa maailman rahaliikenteestä, mutta se ei maksa veroa pääomanliikkeistään. Olisi kohtuullista, että tätä valtavaa rahavirtaa verotettaisiin. Sisältyyhän siihen arvaamaton määrä harvoja hyödyttävää ja monia vahingoittavaa kasinopeliä sekä vedonlyöntiä. Aina kuitenkin ilmoittautuu joukko veroparatiiseja, jotka torjuvat transaktioveron.

On helppo ennustaa, että nykyinen palvelukato on vielä pientä tulevaan verrattuna. Jos ja kun euroalueen kriisipesäkkeisiin luvatut takuumiljardit alkavat langeta maksettaviksi, silloin vasta palvelujen alasajo alkaa. Vielä karmaisevampi on tilanne, jos esimerkiksi Italia laukaisee euroalueen kriisin. Miten siinä käy terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaalipalvelujen – ja koko hyvinvointivaltion? Tämä on biljoonien taalojen kysymys.

Akuutit kriisit on tietenkin nyt ratkaistava, mutta samalla on mietittävä, miten käsistä riistäytynyttä ahneustaloutta voitaisiin tehokkaasti suitsia. Muuten kriisi seuraa toistaan, ja kansalaiset sen kun köyhtyvät – ja pelurit rikastuvat.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20111111 (20111111) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster