Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Pohjoisen ja etelän kulttuurierot leimaavat Euroopan unionia

Turun Sanomat, Lukijan kolumni 14.4.2012

Euroopan velkakriisi on kulminoitunut erityisesti Kreikkaan, mutta myös muut Välimeren rantavaltiot ja Portugal ovat edelleen vaaravyöhykkeessä. Pohjois- ja Etelä-Euroopan valtioiden välillä on suuria kulttuurieroja, jotka kriisi on nostanut esiin.

Ehkä silmiin pistävin eroavuus pohjoisen ja etelän välillä vallitsee suhtautumisessa työhön, valtioon ja rehellisyyteen. Etelän katolisissa maissa asenne ”protestanttisiin” hyveisiin on löysempi kuin Pohjois-Euroopassa.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä toimivampi on yhteiskunta keskimäärin. Valtiokoneisto toteuttaa päätökset säntillisesti. Toisin on erityisesti Kreikassa, jota leimaa mittava korruptio ja löyhä yhteiskuntamoraali. Kreikassa on jätetty EU-säännöksiä toteuttamatta. Maa otettiin alun perin mukaan unioniin ja euroalueeseen manipuloituihin tilastoihin nojautuen. EU-päättäjät tiesivät tästä, mutta EU-ideologian tukema optimismi sai heidät katsomaan puutteita läpi sormiensa.

Etelän kulttuurissa on muitakin erikoisuuksia. Meidän on vaikea ymmärtää kreikkalaisten jatkuvia lakkoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia. Ne tuhoavat omaisuutta, ja sahaavat oksaa maan talouden alta.

Esiin on tullut myös kreikkalaisten ominaisuus, jota he itse kuvaavat ylpeydeksi. Meidän on vaikea ymmärtää, että kun valtio on itse ajanut taloutensa ylivelkaiseksi, mielenosoittajien lisäksi jopa valtion edustajat presidenttiä myöden moittivat muita euromaita nöyryyttämisestä.

Ylpeät kreikkalaiset poliitikot eivät näytä ymmärtävän, että heidän katteettomat lupauksensa vähentävät muiden luottamusta maan haluun tehdä yhteistyötä. Siksi euromaat ovat alkaneet valvoa entistä tarkemmin, että luvatut tervehdyttämistoimenpiteet toteutetaan.

Etelän kulttuuriin kuuluu myös tietynlainen ”synnintunnon” puute. Virheitä ei myönnetä, ja jos niihin viitataan, loukkaannutaan. Pohjoisen kriisimalli on toisenlainen. Ryhdytään muita syyttelemättä toimintaan. Myönnetään omat virheet, ja tunnetaan jopa kansallista häpeää. Näin Suomen viime laman vaikutukset korjattiin. Ylpeys ei ole mikään syy jättää velat maksamatta – mitä talouden korjaustoimenpiteiden viivyttely ja laiminlyönti ennen pitkää tarkoittavat.

Velkakriisiä tarkasteltaessa kulttuurikuilu on otettava arkaluonteisuudestaan huolimatta huomioon, sillä se selittää paljon. Ilmiön avoin tunnustaminen auttaisi osaltaan ymmärtämään, miksi kriisi syntyi ja miksi se on niin sitkeä. Tämä tieto voi myös saada EU:n päättäjät tekemään jatkossa parempia päätöksiä ja säännöksiä, kunhan oppimisprosessi saadaan kunnolla käyntiin ja ideologinen hyväuskoisuus vähenemään.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20120414 (20120414) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster