Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Euroalueen kriisimaiden omaa vastuuta pitää lisätä

Helsingin Sanomat 10.7.2012

Euroopan velkakriisin ratkaisemiseen on tarjottu erilaisia vaihtoehtoja, jotka eroavat toisistaan erityisesti sen suhteen, mikä on yhteisvastuun rooli. Yhteisvastuun ääripäässä kummittelevat eurobondit, jotka merkitsevät euromaiden yhteisvastuuta kaikkien veloista. Raskaasti velkaantuneet maat saisivat nauttia alentuneista koroista ja entisestä elintasosta. Muut kärsisivät nousevasta korkotasosta sekä maksukyvyttömien maiden velkojen hoitamisesta.

Yhteisvastuun vakava haittapuoli on velkaantuneiden maiden tuudittautuminen ajatukseen, että omat tervehdyttämistoimet eivät ole välttämättömiä, koska muut maat tulisivat tarvittaessa apuun. Vaikka yhteisvastuun ehtoina sovittaisiin menoleikkauksista ja muista talouden korjaustoimista, niitä ei välttämättä toteutettaisi. Näin moraalikato murentaisi sopimusten tarkoittamat talouden korjausliikkeet.

Sopimusrikkomukset ovat olleet EU:n toiminnassa tyypillisiä. Juhlallisesti solmitut sopimukset ovat usein jääneet kuolleiksi kirjaimiksi jäsenvaltioiden livetessä niistä vaaliakseen omia lyhytaikaisia etujaan.

Yhteisvastuun lisääminen tuntuukin huonolta ratkaisulta, sillä kun kriisimaat tai niiden pankit saisivat rahansa ja alhaiset korkonsa, talouden rakennekorjaukset jäisivät todennäköisesti tekemättä. Entinen meno jatkuisi ja tukiautomaatti vakiintuisi.

Parempi strategia olisi lisätä kriisimaiden omaa vastuuta. Koska se ei toteudu sopimuksin, on luotava taloudellinen ja poliittinen pakkotilanne. On tehtävä selväksi, että ellei kriisivaltio hoida talouttaan kuntoon, erottaminen euroalueesta on mahdollinen. Esimerkiksi Kreikan ero saisi kaikki kriisimaat ryhdistäytymään, kun ne näkisivät, että muut eivät tulekaan loputtomasti apuun. Tämä on voimassa olevan sopimuksen mukainen kanta.

Vaikka euromaan eroaminen tuottaisi rahoittajille tappioita, ne huomaisivat, että EU;lla on ryhtiä pitää euroalueen ydin terveenä ja elinvoimaisena. Sen seurauksena markkinat rauhoittuisivat vähitellen.

Kyseinen politiikka ei synny yhdessä yössä riitaisten euromaiden valvoessa omia etujaan. Ensimmäinen askel moraalikato-ongelman torjumisessa olisi irtisanoutuminen yhteisvastuullisesta politiikasta, ja selvä sitoutuminen omavastuullisen euroalueen luomiseen.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20120710 (20120710) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster