Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
On aika aloittaa euroalueen hallittu alasajo

Uuden Suomen blogi-puheenvuoro 12.7.2012

Euroopan velkakriisiin tarjotaan erilaisia ratkaisuja. Joidenkin mielestä rahahanat on pantava kiinni ja kriisivaltiot jätettävä selviämään omillaan. Toiset puuhaavat yhteisvastuuta eurobondeineen ja liittovaltioineen. Kreikkalaiset ja espanjalaiset katsovat, että heiltä on vaadittu liian tiukkoja säästötoimia, joiden johdosta kasvu jää syntymättä. Espanjalle annetiinkin avun ehtojen helpotuksia.

Säästöistä lipeäminen tarkoittaa, että ylivelkaiselle annetaan lisää velkaa. Mitä sanoisi suomalainen pankinjohtaja, jos velkansa kanssa vaikeuksiin joutunut asiakas tulisi vaatimaan uutta velkaa entisen päälle, voidakseen säilyttää kulutustasonsa: kyllä olisi kohtuullista, että tänäkin kesänä voitaisiin lentää etelään ja ostaa edelleen sisäfilettä.

Pankinjohtaja nauraisi velallisen ulos ja ryhtyisi järjestelemään velan pakkoperintää. Toisin toimii Euroopan unioni. Se suunnittelee uusia tukipaketteja ja velkojen maksun lykkäyksiä. Tarkemmin sanoen etelän velkaiset maat ja Ranska kannattavat lisää lainaa ja yhteisvastuuta. Tämän lystin pääasialliset maksajat, Saksa etunenässä toimisivat tolkullisemmin.

Yksityisen velallisen tapaus eroaa tietenkin ylivelkaisesta euromaasta siinä, että valtiovelallisen arvellaan olevan "liian suuri ruumis". Sen kaatumisen pelätään saavan koko EU:n polvilleen. On kuitenkin epäiltävissä jatkuvan tuen olevan tekohengitystä, joka pitää potilaan vain tilapäisesti hengissä. Erityisesti Kreikan osalta loppu on jo ennustettavissa. Tapahtuuko se heti, vai uusien tukikierrosten jälkeen, on nyt valittavissa. Eikö olisi järkevää ottaa tosiasiat tosiasioina ja tehdä se ikävä johtopäätös, että tähän asti noudatettu politiikka oli tehotonta, siis väärää?

Virheen tunnustaminen on tuskallista, ja poliitikoille ja EU-virkamiehille lähes mahdotonta. Alkaa kuitenkin olla yhä todennäköisempää, että euroalueen osittainen alasajo on ainoa järkevä vaihtoehto. Aluksi tulisi antaa Kreikan lähteä. Jos se saattaa vaaraan Espanjan ja muita ylivelkaantuneita maita, sama olisi edessä muutaman vuoden kuluttua vielä huonommissa olosuhteissa. Ihmeitä on turha odottaa. Markkinavoimat pitävät huolta saatavistaan – vain valtiot voivat lepsuilla veronmaksajien rahoilla, mutta pää tulee vetävän käteen niilläkin.

Kreikan eron aiheuttama esimerkki voisi saada kriisivaltiot uskomaan, että nyt on tehostettava taloutta tosissaan. Niin kauan kuin kuvitellaan muiden tuleva apuun, ei tehdä tarpeeksi. Kreikka on siitä elävä esimerkki. Kreikan ero saisi myös markkinat vähitellen rauhoittumaan, koska sijoittajat näkisivät, että EU:ssa osataan sittenkin tehdä kipeitä, mutta tervehdyttäviä viiltoja. Rahaa ei enää lainattaisi holtittomasti, ja valtiot joutuisivat vetämään vyötään tiukemmalle.

Eurobondit ja muut yhteisvastuuhankkeet veisivät kaikki euromaat samaan vuotavaan veneeseen, jossa jouduttaisiin pitämään kaikki mukana – riippumatta siitä, suostuvatko ne soutamaan ja äyskäröimään vastuullisempien mukana.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20120712 (20120712) o Ajk kotisivu o keskustelu o WebMaster