Turun Sanomat 26.4.2013

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Etelän ja pohjoisen välinen juopa uhkaa EU:ta

Belgialainen taloustieteen professori ja Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori Paul de Grauwe arvosteli (HS 7.4.) europäättäjiä massiivisista virheistä eurokriisin hoidossa.

Hän ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua rahaliittoa ei nykymuodossa enää ole, vaan vähintään osa kriisimaista on jättänyt euron.

Saksan johdolla kriisimailta on vaadittu talouskasvua kuristavaa kuripolitiikkaa. Samaan aikaan Saksa ja kumppanit ovat noudattaneet itse tiukkaa finanssipolitiikkaa, mikä on heikentänyt kriisimaiden asemaa entisestään.

De Grauwen mielestä olisi pitänyt elvyttää, eli tukea kasvua lisävelalla. Keneltä rahat, kysyy komissaari Olli Rehn. De Grauwe vastaa, että esimerkiksi Saksalta.

Kaikki kunnia tohtorille, mutta pohjoisen maiden veronmaksajat ovat jo alkaneet kyllästyä etelän maiden kulutuksen rahoittamiseen. Tässä kaikuu demokratian ääni, jonka sivuuttamista kriisin hoidossa de Grauwe muilta osin oikeutetustikin arvostelee.

Kulutuksen rahoittaminen uudella velalla tuntuu uhkarohkealta. Voisiko se aiheuttaa sellaisen kasvusysäyksen kriisimaissa, että velat saataisiin hoidetuiksi? Kukaan ei tiedä, mutta ylivelkaisuuteen liittyvä talouskriisi ei liene krapula, joka paranee samalla aineella kuin millä se syntyi.

De Grauwe sivuuttaa elvytyksen käyttäytymisvaikutukset kriisimaiden osalta. Jos pohjoisen kaverit tulevat kukkarot avoimina jälleen avuksi on vaarana, että kriisimaissa unohdetaan talouden tervehdyttämistoimet, ja entinen meno jatkuu. Kriisi on jo osoittanut, että etelän kulttuureista puuttuu sitä protestanttista etiikkaa, jonka mukaan on tehtävä työtä ja tultava toimeen omillaan.

Professori toteaakin, että pohjoisen ja etelän väliin kasvanut juopa uhkaa euroa ja koko EU:ta. Rahaliitto ei hänen mukaansa yhdistänyt euromaita, vaan asetti ne toisiaan vastaan ja synnytti vihaa.

Kysymys on pitkälti kulttuurieroista, jotka kriisi ja sen hoito paljastivat. Mikään ei viittaa siihen, että kriisimaiden syvään juurtuneita toimintatapoja saataisiin muutetuksi uusilla säännöillä tai lisätuella. Juuri kulttuuripiirteet varottavat antamasta ylivelkaisille lisää velkaa.

Kulttuuritekijät ja euromaiden talouksien suuret rakenteelliset eroavuudet ovat jatkossakin olemassa. Kriisit tulevat todennäköisesti uusiutumaan, ja lopulta saattaa käydä niin kuin de Grauwe ennustaa: euroalue hajoaa. Hajoamista on syytä pyrkiä torjumaan, mutta myös varautua sen toteutumiseen.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20130426 (20130426) o Kotisivu o Webmaster