Kauppalehti 20.5.2013

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Lobbaus voi vaarantaa tasavertaisen kohtelun

Kansanedustajiin ja ministereihin suunnattu lobbaus on vakiintunut ja yleistynyt. Eräs syy siihen lienee EU:n lobbauskäytäntö, joka on suorastaan institutionalisoitu tarkoin säännöin. Suomessa mitään sääntöjä lobbaukselle ei tietääkseni ole. Niinpä tämä sinänsä periaatteessa viaton päättäjien informointi on saanut muotoja, jotka alkavat huolestuttaa kansalaisia.

Tuoreessa muistissa on vielä ”poliittinen arvovaikuttaminen”, jossa poliitikoille annettiin taloudellisia etuja siinä toivossa, että nämä tekisivät maksajien kannalta suotuisia päätöksiä. Lobbaus ja lahjonta ovat tietenkin eri asioita, mutta varsinkin sääntelemätön lobbaus voi ennen pitkää liukua epäterveeseen suuntaan.

Tuorein esimerkki epäterveestä, mutta lobbaajan kannalta onnistuneesta vaikuttamisesta nähtiin hallituksen yhteisö- ja osinkoveropäätöksen yhteydessä. Eräät osingonsaajatahot saivat hallitukselta niin suuria etuja, että kansalaisten ja edunsaajien lisäksi jopa eräät hallituksen jäsenet yllättyivät.

Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas toteaakin tuoreessa Kanava-lehdessä hallituksen talouspoliittisten neuvottelujen muistuttaneen ”kauniisti sanoen nuotiopiirissä pidettäviä nyyttikestejä”. Niinpä tuloksena oli ”monenmoista sekavuutta ja osinkoverouudistuksen kaltaista tunarointia”.

Tähän tapaukseen liittyy muun muassa se ikävä piirre, että virkamiesten virkavastuulla laatimat ehdotukset sivuutettiin, ja tilalle otettiin ilmeisesti lobbaajien tarjoama vaihtoehto, jota ei ehditty tai välitetty kunnolla tutkia. Niinpä päätöksen sisältämää ”valuvikaa” jouduttiin paikkaamaan, ja mahdollisesti näin joudutaan tekemään vielä myöhemminkin. Ainakin syytä siihen olisi.

Miten jollakin suppealla ryhmällä voi olla niin suuri vaikutusvalta hallituksen päätökseen, että siinä sivuutetaan kohtuus, ja suositaan hyvin suppeaa kansalaisryhmää valtiontaloudellisesti täysin perustelemattomalla verohelpotuksella? Koska päätös tehtiin kiireen varjolla, virkamiehet eivät ehtineet kunnolla analysoida sen vaikutuksia. Heille jäi vain jälkikäteisen selittelijän turhauttava rooli.

Hallituksen menettelyn vakavin puoli on se, että kansalaiset asetettiin siinä hyvin eriarvoiseen asemaan. Vain yksi suppea kansalaisryhmä sai äänensä kuuluviin, ja suunnaton enemmistö jäi puolestapuhujaa vaille. Vielä korjauksen jälkeenkin lopputulos on veronmaksajien tasavertaista kohtelua ajatellen räikeän epäoikeudenmukainen.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20130520 (20130520) o Kotisivu o Webmaster