Turun Sanomat 26.7.2013

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mitä hyötyä on kuntaliitoksista?

Hallituksen ohjelmassa oleva kuntauudistus on kangerrellut. Kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita liittymään yhteen. Suuret Turun tapaiset keskuskunnat näyttävät kuitenkin yleensä taipuvilta hankkimaan liitoksin lisää veronmaksajia lähikunnista. Tämä vaikuttaisi jopa oikeudenmukaiselta, ottaen huomioon, että suuri joukko naapurikuntalaisia käy keskuskunnassa töissä, mutta heidän palkkaveronsa menevät oman kunnan kukkaroon.

Ympäryskuntien näkökulmasta liitos näyttää toiselta. Miksi mennä osaksi suurempaa naapuria, jos oma talous on kunnossa – ja varsinkin jos tämän naapurin talous on kuralla? Kuntien virkailijat ja luottamushenkilöt luonnollisesti vastustavat liittymistä isompaan kuntaan, sillä oma työ- tai valtuustopaikka olisi vaarassa. Myös tavalliset kuntalaiset saattavat olla vastahakoisia, sillä itsenäisyys on ihmisille arvo sinänsä.

Mitkä ovat kuntaliitoshankkeiden motiivit? Suuri yksikkö leimataan tehokkaammaksi ja sen sanotaan tekevän kaiken halvemmalla. Laskelmin tätä ei liene vakuuttavasti osoitettu. Hankkeen takana on myös samanlaista ideologista yksiköiden määrän minimointia ja suuruuden ihannointia kuin yliopistolaitosta uudistettaessa. Lähdettiin liikkeelle hokemasta "maassamme on liikaa kuntia". Väite voi vaikuttaa ensi näkemältä järkevältä, mutta mihin se oikeastaan perustuu?

Iso kunta ei ole välttämättä tehokkaampi ja halvempi kuin monta pientä. Muutaman kunnanjohtajan palkka säästyisi liitoksessa ajan mittaan, mutta kunnan toiminta on vain pieneltä osin teollisen tuotannon tyyppistä valmistusta, jossa suuressa mittakaavassa toimien saavutetaan suurtuotannon etuja.

Kunnan alueen laajentuessa törmätään etäisyysongelmaan. Kunnan laidalta keskustaan on entistä pitempi matka. Tämä aiheuttaa vaivaa ja kustannuksia. Joko palvelun tai kansalaisen on siirryttävä paikasta toiseen. Yleensä se on palvelua haluava kuntalainen. Pitempien etäisyyksien lisäksi syntyy pitempiä odotusaikoja ja jonoja, suurempia luokkakokoja, jne.

Etäisyys on myös henkistä laatua: reuna-alueiden ongelmat unohtuvat. Tämä kaikki näyttäytyy kuntalaiselle huonontuneena palvelun laatuna. Siitä kuntaliitoksissa onkin keskeisesti kysymys: mahdolliset rahamääräiset säästöt maksetaan palvelujen laadun heikkenemisenä.

Kuntaliitosten haitat koituvat erityisesti uuden suurkunnan reunoilla asuville. Liitoksia ajavat poliitikot eivät tästä näytä välittävän. Heidän keskeinen motiivinsa saattaakin liittyä valtapoliittisiin laskelmiin. Kun pieniä kuntia häviää kartalta, niissä valtaa pitäneet vastustajat menettävät usein enemmistönsä. Kuntien saamiseksi yhteen on kuntauudistukseen sotkettu vielä sosiaali- ja terveysuudistus, mikä ei olisi lainkaan välttämätöntä. Kuntaliitokset voivat siis olla aika raadollista touhua.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20130726 (20130726) o Kotisivu o Webmaster