Turun Sanomat, Lukijan kolumni 30.1.2014

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Yliopistojen tulosohjaus ei toimi

Kirsi-Mari Kallion väitöskirja "Ketä kiinnostaa tuottaa tutkintoja ja julkaisuja liukuhihnaperiaatteella?" tarkastettiin äskettäin Turun yliopiston Porin yksikössä. Tulokset osoittavat, että yliopistojen tulosohjauksessa olisi oleellisesti parantamisen varaa. Turun Sanomien pääkirjoitus totesi väitöksestä, että tulosohjaus on "hakoteillä".

Tulosohjaus ja siihen liittyvä suorituksen mittaus ovat olleet yrityksissä käytössä jo pitkään. Hyvästä suorituksesta palkitaan ja huonosta ehkä rangaistaan. Vaikuttaa reilulta. Tulosohjauksen ongelmana yliopistoissa on kuitenkin se, että ne ovat kovin erilaisia yhteisöjä kuin yritykset.

Yritys pyrkii tuottamaan taloudellista voittoa, mutta yliopisto tavoittelee tietoa ja sivistystä, joita ei voi rahassa mitata. Yritys hankkii pääomaa tehdäkseen sen avulla lisää rahaa, yliopiston rahoituksen avulla taas tuotetaan tutkintoja ja tieteellisiä tutkimustuloksia tieteen ehdoin. Logiikat poikkeavat siis ratkaisevasti toisistaan.

Ei ole yllättävää, että Kallion tutkimuksen mukaan suoritusmittarit ja tulosohjaus eivät ole istuneet saumattomasti yliopistoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille asettamat tavoitteet eivät ole ristiriidattomia, ja niitä on vaikea mitata objektiivisesti. Vaarana on, että ajaudutaan mekaaniseen tulosten ja suoritusten tavoitteluun – itse asiassa on jo ajauduttu.

Kallion mukaan yliopistoissa sekä laadullinen että määrällinen arviointi ovat jossain määrin epäonnistuneita. Mittarit eivät aidosti kannusta työntekijöitä. Niiden vaikutukset työmotivaatioon ja yliopistouran houkuttelevuuteen ovat enemmistön mielestä kielteisiä. Työssä koettu stressi ja erityisesti paine julkaista ovat selkeästi lisääntyneet. Tutkijat pyrkivät yhä lisääntyvässä määrin arvottoman nollatutkimuksen tekemiseen, sillä siitä saa nopeasti järjestelmän vaatimia tuloksia.

Yliopistojen henkilökunnan selkeän enemmistön mielestä tulosohjaus ei toimi käytännössä. Syitä ovat ainakin vääränlaiset mittarit, järjestelmän kyvyttömyys palkita hyvistäkään suorituksista, yliopistotyön sisäisesti motivoitunut luonne. Motivaatioon on vaikea vaikuttaa ulkoisin kannustimin. Edelleen havaittiin tulosohjauksen aiheuttama epäterve kilpailu henkilökunnan kesken sekä byrokratia ja liiallinen paperityö.

Yliopistojen työn luonne onkin monin tavoin ristiriidassa tulosohjauksen ideologian kanssa. Ei siis ole ihme, että yliopistotyöntekijöiden selkeä enemmistö on tuominnut tulosohjauksen epäkelvoksi. Jos valtiovallan ja yliopistojen edustajat olisivat viisaita, ne käynnistäisivät perusteellisen yliopistohallinnon ja sen järjestelmien remontin. Tosin tämä ei vaikuta erityisen todennäköiseltä, sillä suomalaiseen hallintoperinteeseen ei kuulu kovin nopea tehtyjen virheiden tunnustaminen ja niistä oppiminen.

Pekka Pihlanto
Professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20140130 (20140130) o Kotisivu o Webmaster