Acatiimi No 4, 7.5.2014

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mitä vikaa on maamme yliopistokoulutuksessa?

Professori Bengt Holmström on taas käynyt Suomessa kertomassa, mitä meidän rauhaamme kuuluu. Tällä kertaa kohteena on yliopisto-opiskelu. Professori näkee amerikkalaisen järjestelmän suomalaista paremmaksi.

Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon ensinnäkin se, että USA:ssa yliopistojen budjetit ovat aivan toista suuruusluokka kuin suomalaisten. Siksi siellä on professoreja suhteessa opiskelijoihin ratkaisevasti enemmän kuin meillä. Siinä yksi syy tehokkuuseroon.

Toinen erottava tekijä on opiskelukulttuuri. Yhdysvalloissa opiskelijan on pakko opiskella täydellä teholla säilyttääkseen opiskelupaikkansa. Tenttejä ei voi juurikaan uusia. Korkeat lukukausimaksut lisäävät opiskelijoiden motivaatiota: harvalla olisi varaa tehdä opiskelusta elämäntapaa.

Meillä on monille opiskelualoille kehittynyt hyvin löysä opiskelukulttuuri. Opiskelijat perustelevat verkkaista etenemistään "akateemisella vapaudella", joka todellisuudessa tarkoittaa itsenäistä ajattelua ja tutkimuksen vapautta, eikä suinkaan löysäilyä opiskelussa.

Meillä on laajasti omaksuttu opiskelun lainarahoitusta vieroksuva asenne. Käydään siis töissä säännöllisesti, koska "opintoraha on liian pieni". Yhdysvalloissa ei ainakaan kaikille lankeavaa opintorahaa ole. Meillä voi monissa tiedekunnissa uusia tenttejä kerta kerran jälkeen, mikä houkuttelee menemään tenttiin huonosti valmistautuneena.

Lukukausimaksutonta ilmaishyödykettä ei juurikaan arvosteta, vaan hyvin yleisesti meillä viivytään yliopistossa keskimäärin paljon pitempään kuin muissa länsimaissa. Yliopistokulttuurimme ei salli opettajien soveltavan tiukkaa linjaa opiskelijoihin nähden. Lisäksi ainakin tietyissä aineissa olisi vaarana opiskelijakato, jos opiskelijoilta vaadittaisiin täysipäiväistä opiskelua. Yliopistojen ja myös laitosten johto hermostuisi tästä, sillä yliopistojen määrärahat ovat riippuvaisia suoritettujen tutkintojen määristä. Laadulla ei ole niin väliä.

Edellä esittämästäni voi päätellä, mitä pitäisi tehdä, jos halutaan lisää tehoa opiskeluun ja lyhempiä valmistumisaikoja. Valtiolla ei kuitenkaan ole varaa lisätä merkittävästi panostustaan yliopistoihin, ja lukukausimaksut näyttävät olevan poliittisesti ylivoimainen ratkaisu. Kaikista vaikeinta tuntuu olevan lepsun opiskelukulttuuriin muuttaminen. Niinpä näyttää ilmeiseltä, että elämäntapaopiskelu tulee laajalti jatkumaan, ja maamme yliopistolaitos ei jatkossakaan pärjää ulkomaisille.

Olisi kuitenkin jatkossa tiedostettava, missä vika on, eikä aina syytettävä pelkästään yliopistojen opettajakuntaa huonoista opiskelutuloksista. Vika on keskeisesti valtion budjettipolitiikassa ja liian löysässä opiskelukulttuurissa.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela

Asko Korpela 20140508 (20140508) o Kotisivu o Webmaster