Turun Sanomat 8.5.2014

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Valtionhallinto kaipaa todellista ryhtiliikettä

Espoolainen diplomi-insinööri ja entinen rakennusalan konsultti Eero Suominen esitti asiakasyrityksilleen 1970-90 -luvuilla havainnollistuksen, että rakennusliikkeen konttori on esikunta ja työmaa etulinja. Konttori eli hallinto on olemassa luodakseen toimintaedellytykset työmaille, joissa yrityksen tulos tehdään. Esikunta antaa resursseja, joiden avulla työmaa toimii tehokkaasti.

Tätä eivät tuon ajan rakennusliikkeiden johtajat – esimerkiksi Turussa – läheskään aina ymmärtäneet. Yleensä konttori mielsi työmaiden palvelevan sitä, ja levisipä tämä käsitys työmaillekin. Konttori vaati työmailta tarpeellista, mutta myös usein tarpeetonta tietoa omiin tarkoituksiinsa, joita työmaiden johto ei aina ymmärtänyt.

Työmaille annettiin puutteellista tietoa, huonoja atk-ohjelmia ja myöhässä olevia piirustuksia. Työmailta salattiin tietoa niiden kustannuksista ja kannattavuudesta. Ja kuitenkin rakentamiskustannuksiin voitiin vaikuttaa nimenomaan työmailla. Tällä mentaliteetilla pärjätään vain noususuhdanteessa, jolloin rahaa tulee sisään ovista ja ikkunoista.

Kaikissa niissä organisaatioissa, joissa työskentelin tai joista sain sisäpiiritietoa, tunnettiin sama asennevirhe. Edelleen esimerkiksi valtionhallinnossa tätä esiintyy niin paikallistasolla, kuin ministeriöiden suhteissa paikallisiin virastoihin.

Ilmiö on tuttu myös suurissa yliopistoissa. Keskushallintoa edustava hallintovirasto kokee hallitsevansa ja johtavansa "työmaita" eli tiedekuntia ja laitoksia, joissa yliopiston tulokset, opetussuoritteet ja tutkimus tehdään. Asenteet eivät näytä muuttuneen, vaikka joissakin yliopistoissa hallintovirasto on nimetty "hallintopalveluiksi".

Keskushallinnossa työskentelevät eivät näytä kokevan tehtäväkseen luoda toimintaedellytyksiä tiedekunnille ja laitoksille, vaan hallitakseen niitä. Tämä tapahtuu esimerkiksi vaatimalla noudatettaviksi pikkutarkkoja rituaaleja ja keräämällä tietoa, josta suurella osalla ei näyttäisi olevan mitään käyttöä. Yliopistoihin on rakennettu monimutkaisia tietojärjestelmiä kysymättä organisaation etulinjatason asiantuntemusta, ja niinpä järjestelmät toimivat usein huonosti. Hallinnon henkilöstömäärät ovat suuria verrattuina yritysmaailmaan. Byrokratia tuottaa tunnetusti lisää byrokratiaa.

Olisikin terveellistä järjestää valtionhallinnon piirissä organisaation uudistamisen ryhtiliike. Siinä tehtäisiin selväksi, että tehokkaassa organisaatiossa keskushallinto palvelee etulinjaa, jossa tulokset tehdään. Kaikkia hallinnon hankkeita olisi arvioitava kriittisesti – esimerkiksi yliopistoissa: onko hankkeesta hyötyä vai peräti haittaa tutkimukselle ja opetukselle. Asia on periaatteessa yksinkertainen, mutta asennetasolla lähes ylipääsemätön. Nyt tarvittaisiin oikeaa johtajuutta.

Pekka Pihlanto
Professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela

Asko Korpela 20140508 (20140508) o Kotisivu o Webmaster