Uusi Suomi 12.12.2014 08:57 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Voiko tekoäly haastaa ihmisen viisaudessa?

Pekka Pihlanto

Oxfordin professori Nick Bostrom esittää muun muassa kirjassaan Superintelligence: Paths, Dangers, Strategies uhkakuvia, joiden mukaan tekoälykkäät robotit voivat pahimmassa tapauksessa tuhota ihmiskunnan. Hän ennustaa, että ennen pitkää koneäly ohittaa ihmisälyn. Koneäly voisi jopa kehittää itseään älykkäämpiä koneita ja nämä vielä älykkäämpiä koneita, ja niin edelleen.

Tällaisia utopioita ja dystopioita robottien suorittamasta vallankaappauksesta on esitetty maailman sivu – tosin yleensä fiktion puolella.

Bostromin villinpuoleisia ideoita arvioitaessa on muistettava, että on kysymys koneiden älykkyydestä, ei ihmisälystä. Jo tietokoneiden alkuaikoina korostettiin, että tietokoneet olivat "äärimmäisen nopeita idiootteja", eivätkä ne vieläkään ole inhimillisessä mielessä viisaita.

Ihmisaivoja on usein verrattu tietokoneeseen ja yritetty rakentaa aivojen mallin mukaan tietokoneohjelmia. Aivot on kuitenkin todettu liian monimutkaisiksi läheskään täydellisesti jäljiteltäviksi. Aivojen toimintaan liittyy kiinteästi tajunnallinen ulottuvuus, jossa ihminen kokee ja ymmärtää asioita. Tajuntaa voidaan tutkia lähinnä kysymällä ihmisiltä, miltä heistä tuntuu, miten he kokevat tietyllä hetkellä. Aivojen toiminta edustaa sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia, joita voidaan tarkkailla ulkoisin mittauslaittein ilman, että ihminen itse osallistuu siihen aktiivisesti.

Arvelenkin, että juuri tajunnallisuuteen ja sen sisältämiin tunteisiin koneälyn kehittely tulee jatkossakin aina törmäämään. Mistä syntyisivät koneälyn tunteet ja niihin liittyvät arvot sekä moraali ja eettisyys? Ne voidaan tietysti ohjelmoida, ja ne saattavat jossakin määrin "kehittyäkin" koneälyn aloitteesta, mutta mihinpä muuhun suuntaan kuin siihen, mitä koneeseen on ohjelmoitu?

Kokeilujen lopputuloksena saattaa ehkä syntyä periaatteessa vaarallisiakin konehirviöitä, jotka uhkaavat ihmisiä, jos ihmiset tyhmyydessään antavat niiden toimia ilman valvontaa. On kuitenkin epätodennäköistä, että koneälyn annettaisiin vapaasti mellastaa ja kehitellä itseään ihmisen kilpailijaksi ja jopa viholliseksi. On muistettava, että ihminen voi aina "ottaa töpselin irti".

Koneälyltä tulee jatkossakin puuttumaan se inhimillisyyden kipinä, joka tekee elollisesta organismista ihmisen: koneelta puuttuu inhimillinen viisaus – tosin myös tyhmyys – ja tietoisuus itsestään, jonka vain ihmisaivot ja -tajunta voivat tuottaa. Teologit voivat tässä yhteydessä sanoa, että koneilta puuttuu sielu, mutta sielun olemassaolo perustuu uskoon.

Mitkä lienevät erittäin älykkääksi mainitun Bostromin motiivit, kun hän esittää tällaista science fictionia? Luultavasti hän haluaa saada päättäjät havahtumaan koneälyn luomaan uhkaan – ja antamaan hänen hankkeelleen riittävästi rahoitusta. Näin hän pääsisi vapaasti kokeilemaan, miten pitkälle koneälyn älykkyyttä voidaan venyttää. Mikäpä siinä – ainahan tässä työssä syntyy myös ihmiskunnalle hyödyllisiä sovelluksia.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20141212 (20141212) o Kotisivu o Webmaster