Uusi Suomi 1.1.2015 17:10 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Presidentti asemoi maamme länteen

Pekka Pihlanto

Sallittaneen blogistin kommentoida tasavallan presidentit puhetta. Näin puhui Niinistö:

"Näimme, ettei Eurooppa ollutkaan rauhan tyyssija. Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä, ei olekaan vain uutisia kaukomailta, nyt se on todellisuutta Euroopassa."

Totta. EU:n rauhanprojekti siis ajoi kiville, vaikka sodan osapuolet eivät olekaan EU-maita. Venäjä katsoo, että se ei ole sodan osapuoli, mutta Niinistön mukaan kyseessä on sota – onhan se rauhan vastakohta. Kukaan ei liene väittänyt, että Ukrainassa on käynnissä sisällissota.

"Suomen linja Ukrainan tapahtumissa on ollut selkeän johdonmukainen.... Tuomitsimme Venäjän suorittaman laittoman Krimin valtauksen heti sen tapahduttua sekä sitten Venäjän toiminnan Itä-Ukrainassa. Olemme tehneet tämän yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan, omissa yhteydenpidoissamme Venäjään. Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. "

Tämä on Suomen virallinen kanta ja hyvä näin. Tosin moni poliitikko ja muu kommentaattori on siitä poikennut, mutta se on sallittua vapaassa maassa.

"Kasvanut jännite heijastuu myös Suomen lähialueille, vaikka emme uhattuina olekaan. Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä. Pyrimme edesauttamaan konfliktin. Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä."

Totta kai heijastuu. Vain tyhmä tai tarkoitushakuinen kieltää tämän tosiasian. On hyvä, että presidentti vahvistaa maamme aseman lännessä. Venäjä näkee maamme osana omaa etupiiriään. Vanhan venäläisen sanonnan mukaan kana ei ole lintu, eikä Suomi ulkomaa. Kyllä me haluamme olla Venäjään nähden ulkomaa. Kanan luonteesta emme ryhdy kiistelemään. Keskusteluyhteyden säilyttäminen on järkevää.

"Suomi, yhtenä harvoista Euroopan maista, on kylmän sodan jälkeenkin nähnyt sotilaallisen konfliktin mahdollisena uhkakuvana ja säilyttänyt sen vaatiman puolustuskyvyn. Tämä on ollut kestävä ratkaisu. Haasteena on kuitenkin uskottavan puolustuksen turvaaminen vastaamaan muuttunutta tilannetta ja yllättäviäkin uhkakuvia. Ilman tuntuvia lisäpanostuksia se ei ole mahdollista."

Suomi on kyllä pyrkinyt säilyttämään puolustuskykynsä, vaikka meillä on puolueita ja yksittäisiä poliitikkoja, jotka eivät ole pitäneet tätä tarpeellisena. Tosin virallinen Suomi ei ole nähnyt sotilaallista konfliktia mahdollisena uhkakuvana, sillä hallitus toisensa jälkeen on kirjannut ohjelmaansa arvion, että mikään/kukaan ei meitä uhkaa. Vaikka ei ole sillä hetkellä uhannutkaan, tämä lausuma sivuuttaa sen mahdollisuuden, että joku voisi joskus määrittelemättömässä tulevaisuudessa uhata. Niinpä johtopäätökset ovat johtaneet näkemykseen Nato-jäsenyyden tarpeettomuudesta.

"Olen virkakauteni alusta lähtien korostanut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Sitä kehitetään yhdessä, askel askeleelta. Molemmat maat ovat tähän työhön hyvin sitoutuneita ja odotamme nyt alkaneen vuoden aikana jälleen uusia käytännön hankkeita."

Hyvä, että näin tehdään, mutta luullakseni Ruotsi ei halua sitoutua Suomeen puolustusmielessä sillä on mahdollista, että Suomi joutuu aggression kohteeksi, mutta Ruotsi säästyy (sillä erää), jos pysyy puolueettomana. On oma nahka lähinnä...

"Olemme vieneet myös Nato-kumppanuutemme uudelle tasolle ja jatkamme tätä työtä. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme."

On hyvä, että Niinistö pitää Nato-optiota itsestään selvyytenä. Siinä pitäisi olla viestiä Venäjälle. Tosin katson, että Nato-juna meni meiltä ainakin toistaiseksi ohi. Vaikka moni Nato- kauhuinen katsoo, että Nato ei meitä jäsenenäkään auttaisi, Venäjä kuitenkin näyttää uskovan, että auttaisi.

Kaiken kaikkiaan, Sauli Niinistön puhe oli hyvä. Onneksi meidän ei tarvitse kuunnella Tarja Halosen onttoja rauhanpuheita tällaisena aikana.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150101 (20150101) o Kotisivu o Webmaster