Helsingin Sanomat 15.1.2015

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Velkojen mitätöinti voisi lisätä riskin ottamista

Ruth Sjöblom kirjoittaa (HS, Vieraskynä 12.1.) että Joseph A. Schumpeterin luovan tuhon teoria ei toteudu konkurssitapauksessa, koska velallinen joutuu veloistaan vastuuseen, vaikka ei pystyisi niitä koskaan maksamaan. Näin yrittäjä ei pääse jatkamaan liiketoimintaansa ja käyttämään tietojaan sekä taitojaan.

Eettiseen pohdiskeluun nojautuen Sjöblom kysyy, onko tämä kohtuullista velallisen kannalta ja eikö olisi edullisempaa yhteiskunnalle vapauttaa tämä veloistaan. Näin liiketoiminta voisi tuhon jälkeen jatkua.

Ajatus on mielenkiintoinen, mutta herättää myös kysymyksiä. Pitäisikö lainaajan rahat uhrata, vai tulisivatko veronmaksajat luottotappion maksumiehiksi? Vaikka velat mitätöitäisiin, yrittäjä ei välttämättä saisi uutta lainaa, koska konkurssi voi viedä luottamuksen yrittäjään.

Velkojen mitätöinti voisi myös johtaa liiallisten riskien ottamiseen yritystoiminnassa, koska ulkopuolinen maksaja olisi konkurssin varalta tiedossa etukäteen.

Yritystoimintaan kuuluu luonnostaan voitonmahdollisuuden vastapainona riski pääoman menettämisestä. Voitto on juuri palkkiota riskin ottamisesta. Valitettavasti en usko, että sellainen malli toimisi markkinataloudessa, jossa voitot olisivat yksityisiä, mutta tappiot yhteisiä.

Lainsäädännössämme muuten on säännöksiä velkojen sovittelusta. Niillä voidaan pyrkiä kohtuullistamaan velallisen asemaa ottaen huomioon myös velkojan etu. Niiden avulla yrittäjä voisi ehkä aloittaa uudelleen, ja luovan tuhon periaate voisi toteutua.

Pekka Pihlanto

professori, Turku
(allekirjoituksesta putosi pois sana "emeritus")

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150115 (20150115) o Kotisivu o Webmaster