Uusi Suomi 23.2.2015 10:42 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mihin Kreikka pyrkii?

Pekka Pihlanto

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on julistanut, että sopu euromaiden kanssa merkitsi taloudellisen niukkuuden päättymistä. "Otimme lopullisen askeleen päästäksemme eroon niukkuudesta, hätälainoista ja troikasta", hän ilmoitti. Menoleikkaukset, verotuksen kiristäminen ja palkanalennukset olisivat siten mennyttä maailmaa.

Miten tämä on ymmärrettävissä? Raskaasti velkaantunut ja tuskin lainkaan kasvava Kreikan talous ei mitenkään pysty tällaiseen ihmeeseen. Tsipraksen täytyy siis uskotella, että rahahanat – jossain muussa muodossa kuin hätälainoina – avataan heille ilman aikaisempia taloutta korjaavia ehtoja, ja entinen meno jatkuisi.

Angela Merkelin ja muiden euromaiden johtajien lausunnot eivät tue lainkaan Tsipraksen haaveita. Seuraavaksi neuvotellaan aikaisemman avustuspaketin loppuerän maksuehdoista. Tätä erää ei tulla antamaan, ilman talouden tervehdyttämiseen tähtääviä rajoituksia. Eräät suhteellisen puolueettomat asiantuntijat ovat esittäneet, että rajoitukset ovat kurjistaneet Kreikan taloutta ja olleet siten liian tiukkoja. Ehkä näihin tulee joitakin pieniä lievennyksiä, mutta mistään niukkuuden loppumisesta ei voi vakavissaan puhua – vuosikymmeniin.

Tsipraksen puheet on tietenkin suunnattu kotimaahan äänestäjien iloksi. Mutta kun totuuden hetki tulee, miten hän aikoo selviytyä vaalilupauksistaan? Menevätkö kosmeettiset muutokset siellä läpi eli onko tiedonvälitys täydellisesti hallituksen hanskassa ja onko kansa niin valistumatonta, että uskoo? Vaikka velkojakolmikkoa ei enää kutsuttaisi troikaksi, ja tehtäisiin vastaavanlaisia kosmeettisia muutoksia rahoituksen ehtoihin, talouden realiteetit tunkisivat nopeasti kansalaisten elämään. Rahaa ei olisi yhtään sen enempää kuin nykyisinkään.

Tsipraksen aisapari, valtiovarainministeri on siviilissä peliteoreetikko, mikä herättää ajatuksen, että kreikkalaisilla on jokin peli käynnissä muita euromaita vastaan. Minkälaisia valttikortteja heillä voisi olla kädessään? Kreikka on Naton jäsen, joten eräs valtti on Yhdysvaltojen painostus. Presidentti Obama onkin esittänyt lausunnon, jossa hän toivoo ratkaisua Kreikan ja EU:n väliseen ongelmaan. Voi kuvitella, että kulissien takana Obama on kohdistanut voimakkaampaakin suostuttelua johtaviin europoliitikkoihin. Vastaavasti Kreikka on saattanut väläyttää neuvotteluissa Nato-korttia, johon liittyy läheisesti myös Venäjä-kortti.

Olisihan se katastrofi niin USA:lle kuin EU:llekin, jos Nato-maa Kreikka alkaisi liukua Venäjän syliin. Kreikka on esittänyt esimerkiksi talouspakotteiden yhteydessä Venäjälle suopeita lausuntoja. Vaikka Venäjän talous on vaikeuksissa, kyllä sieltä aina Kreikalle muutama miljardi euroa lohkeaisi, ja vastineeksi sitten muuta yhteistyötä, jonka kohteita voi vain arvailla. Joka tapauksessa nämä valtit voivat olla hyvinkin tehokkaita, sillä jos Venäjä saisi valtapyrkimyksilleen Kreikan tapaisen sillanpääaseman Euroopan ja EU:n ytimessä, se olisi kova isku unionille.

On siis arvattavissa, että eurojohtajat ja Kreikka pääsevät ongelmassa sopuratkaisuun, joka on jotenkin myytävissä sekä Kreikan että muiden euromaiden äänestäjille. Tilanne on tosin vaikea, sillä ensinnäkin kreikkalaiset ovat kärsimättömiä talouskurimuksessaan varsinkin nyt kun heille on jo luvattu niukkuuden päättymistä. Toiseksi muiden euromaiden kansalaiset ovat saaneet kyllikseen holtittomien kreikkalaisten taloudellisesta tukemisesta. Varsinkin Irlanti ja muut kriisistään vähitellen kuiville ponnistelleet euromaat seuraavat tarkasti, että Kreikka ei saa etuja, joita heille ei annettu.

Voi tietysti käydä niinkin, että Kreikka eroaa euroalueesta. Siitä aiheutuisi kuitenkin Eurooppaan paitsi taloudellinen myös turvallisuuspoliittinen kriisi.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150223 (20150223) o Kotisivu o Webmaster