Uusi Suomi 8.4.2015 17:10 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Kreikka pelaa rutiköyhää ja rutiköyhää

Pekka Pihlanto

Parin suomalaispankin ekonomistin mukaan Kreikka tarvitsee ensi kesänä uuden tukipaketin. Suomen osuus olisi noin miljardi euroa. Pieni summa EU-kuvioissa, mutta ylivoimaisen suuri kun puhutaan esimerkiksi menoleikkauksista.

Eduskuntavaalikampanjat ovat täydessä vauhdissa, mutta Kreikasta ei näytä tulevan vaaliteemaa. Keskusta, kokoomus ja demarit lienevät varovasti uusia tukipaketteja vastaan, mutta haluttomia puhumaan asiasta enempää. Puolueiden johtohenkilöt tietävät, että kesällä kaikki on toisin: silloin ei pyristellä EU-tutkainta vastaan. Urpilaisen vakuusnöyryytys on vielä tuoreessa muistissa.

Perussuomalaiset on – turvallisesti oppositiossa – vastustanut kaikkia tukipaketteja, mutta nyt kun puolueella olisi mahdollisuus saada tällä politiikalla vähintään pikkujytky, suut ovat supussa. Timo Soini näyttää päättäneen kruunata poliittisen uransa ministerin postilla. Hän ei halua viitoittaa puolueen tietä oppositioon jyrkällä Kreikka-kannalla – viime kerta riitti, jolloin ovet hallitukseen sulkeutuivat. EU-asiat ovat Suomen kohtalonkysymyksiä, mutta vaalikampanjoissa puhutaan Pisararadan tasoisista joutavuuksista.

Näissä merkeissä meillä, entä Kreikassa? Helleenien maa soutaa ja huopaa pääministeri Tsipraksen ja peliteoreetikko-valtiovarainministerin tiukassa ohjauksessa. Kotona puhutaan yhtä, ja kylillä toista. Tämä toimii aikansa valistumattoman kansan keskuudessa, kunnes eläkkeiden ja palkkojen maksu lakkaa.

Tuore siirto Kreikan pelipöydässä on sen vuosibudjetin suuruisen sotakorvauksen penääminen Saksalta. Yleensä voittajat ulosmittaavat sotakorvauksia, eivät hävinneet ja armopalojen varassa elävät tyhjätaskut. Ainoa tulos tästä perintäoperaatiosta lienee Kreikan suuren velkojan Saksan perusteellinen suututtaminen. Uhkapelistrategiaa harrastavan on kuvattu pelaavan "upporikasta ja rutiköyhää", mutta Kreikan versio siitä näyttää olevan pelata "rutiköyhää ja rutiköyhää". Riskinotto ei voi nimittäin missään tapauksessa johtaa maata rikkauteen.

Kreikan pelin viimeisin veto on Venäjän kortin lyöminen pöytään. Kreikka osallistuu Moskovan voitonjuhliin ja kaveeraa muutenkin Putinin kanssa. Sieltä saattaa irrota rahaa pahimpaan hätään, mutta ehdot tulevat hämmästyttämään jopa kreikkalaiset. Moskovassa on vastassa sellainen peluri, joka päihittää akateemisen peliteoreetikonkin.

Kreikan strategia saattaakin tähdätä pehmeiden ja nössöjen europoliitikkojen pelotteluun ja taivutteluun, toiveena uuden tukipaketin saaminen hopealautasella ilman vakavasti otettavia ehtoja talouden kohentamiselle.

Entä jos strategia epäonnistuu ja Kreikka lipsahtaa drakmaan? Silloin turistit juhlivat, mutta kreikkalaiset joutuvat todella lisäämään vettä viiniinsä. Kreikkalaiset eivät ole tunnettuja vyönkiristystaidostaan, vaikka muuten kiristys on heidän leipälajinsa. Tällöin eräs skenaario onkin sotilasvallankaappaus, jolla drakman aiheuttama yhteiskunnallinen kaaos palautetaan järjestykseen.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150407 (20150407) o Kotisivu o Webmaster