Uusi Suomi 16.5.2015 19:37 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Nato-optio säilytetään

Pekka Pihlanto

Suomen Nato-jäsenyys on herättänyt jo ennen eduskuntavaaleja runsaasti ajatuksenvaihtoa – puolesta ja vastaan. Samalla on puhuttu pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Kaiken takana on tietenkin Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus länsimaita kohtaan. Pahimpia peikkoja Venäjälle ovat Nato ja Yhdysvallat.

Suomi on saanut oman osansa uhkaavista puheista ja eleistä, vaikka emme ole pyrkimässä Natoon – suurin osa kansalaisista vastustaa edelleen liittoutumista. Venäjä ei noteeraa Suomen huolestumista muuttuneesta turvallisuustilanteestaan, mutta Venäjän "legitiimeistä turvallisuustarpeista" puhutaan jopa meillä ja muuallakin Venäjän ulkopuolella.

Hallitusneuvottelussa on sovittu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Näin siis aiotaan pitää Nato-ovi avoinna hallituskauden aikana.

Monet pitävät tätä varautumista huolestuttavana – ei vähiten Venäjä. Vaikka jäsenyyshakemus joskus lähetettäisiinkin, objektiivisuuteen pyrkivä arvioitsija ei voi millään nähdä todennäköiseksi, että Suomi yhdessä jonkin kolmannen tahon kanssa suunnittelisi sotilaallisia toimenpiteitä Venäjää vastaan.

Venäjän jatkuvasti tuntema "pelko" vaikuttaa lähinnä strategiselta eleeltä. Sen todellinen motiivi näyttäisi olevan mahdollisimman tehokkaiden keinojen säilyttäminen nykyisen laajenemispolitiikkansa toteuttamiseen. Mitä vahvempi puolustus Suomella ja Skandinavian mailla on, sitä tehottomammiksi käyvät Venäjän painostusyritykset – sen sotilaallisista operaatioista puhumattakaan. Tietenkin on kysymys myös Venäjän kotiyleisölle suunnatusta viestistä.

Ilmeistä kuitenkin on, että Nato-jäsenyyttä ei tulla hakemaan, ellei turvallisuuspoliittinen tilanteemme muutu nykyisestä radikaalisti. Venäjä – itse asiassa Vladimir Putin – on nyt niin herkässä mielentilassa, että riskiä ei kannattane ottaa. Toinen perustelu pidättyvyydelle on se, että hakemuksemme hyväksyminen ei olisi varma. Esimerkiksi Kreikka on niin sydämistynyt Saksan vanavedessä esittämistämme näkemyksistä Kreikan velkakriisin hoitamisessa, että se saattaisi hyvinkin äänestää Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.

Jos meidät torjuttaisiin, olisimme paljon huonommassa tilanteessa kuin nyt. Nato-optiota ei enää olisi, ja joutuisimme nykyistä selvemmin Venäjän armoille. Niinpä on perusteltua kohentaa omaa puolustuskykyämme ja harjoittaa harkittua yhteistyötä Nato-maiden kanssa sekä pitää Nato-optiota avoinna – kuitenkin välttäen antamasta liikaa provosoitumisen aihetta epäluuloiselle naapurille.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150516 (20150516) o Kotisivu o Webmaster