Uusi Suomi 28.5.2015 16:19 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Pääministeri Tsipraksen vaihtoehdot: vaalilupausten rikkominen tai euroero

Pekka Pihlanto

Kreikka on tienhaarassa. Sen rahat alkavat olla lopussa, mutta lisää ei tipu edes jo sovitusta tukipaketista, ellei maan johto suostu uskottavalla tavalla käynnistämään velkojien vaatimia talouden tervehdyttämistä. Tähän asti Kreikka on venkoillut monin eri tavoin pääministeri Tsipraksen yrittäessä olla rikkomatta antamiaan mahdottomia vaalilupauksia.

Tsipras ja enemmistö kansalaisista eivät halua maan eroavan euroalueesta, sillä se merkitsisi taloudellista ja sosiaalista katastrofia. Kreikan tähänastinen politiikka ja tämä eurotavoite ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa keskenään. Edessä on siis vaalilupausten rikkominen tai ero eurosta.

Kreikan tähänastisen käyttäytymisen perusteella arvioiden Kreikka tulee tekemään näennäisiä myönnytyksiä velkojille, kunnes se saa jo sovitun noin seitsemän miljardin euron rahoituserän. Sen jälkeen vedetään takaisinpäin, kunnes valtion kassa on jälleen tyhjä. Silloin annetaan taas joitakin lupauksia, jotta maa saa kolmannen tukipakettinsa. Ja ralli jatkuu.

Kuinka kauan EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sietävät tätä keplottelua? IMF on jo melko kypsynyt Kreikan pelaamiseen. Myös Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on käynyt yhä epäilevämmäksi Kreikan lupausten suhteen. Muutoin EU:lla näyttää vielä olevan yllättävän vahva halu pitää tämä ongelmamaa mukana. Iskulause "euro on ikuinen" kuvastaa ideologista ylpeyttä, joka pakottaa EU:ta pitämään kiinni Kreikasta, vaikka sen ero ei olisi kovin suuri taloudellinen ongelma – muille kuin Kreikalle itselleen.

Pelätään myös, että jos yksi maa lähtisi eurosta, tulisi muitakin lähtijöitä, ja euron ikuisuus alkaisi näyttää kyseenalaiselta myös EU-piireille. On kuitenkin epätodennäköistä, että Kreikka saisi seuraa, kun selviäisi, millainen elintason romahdus ja kaaos kohtaisi omilleen jäänyttä Kreikkaa. Maan toipumista saataisiin odottaa todella kauan. Nykysukupolvien säästöt ja elintaso olisivat kuitenkin mennyttä.

Toisaalta EU ei myöskään halua tällaiseen kaaokseen suistuvaa maata riesakseen. Se joutuisi ehkä antamaan sille humanitaarista apua. Lisäksi olisi olemassa vaara maan liukumisesta Venäjän vaikutuspiiriin.

Suomen näkökulmasta ja laajemminkin EU:n kannalta Kreikalle olisi kuitenkin syytä toivottaa pikaiset jäähyväiset. Näin päättyisi loppumaton lypsäminen ja toisten siivellä eläminen. Uusi hallituksemme onkin ilmaissut näkemyksensä, että maamme Kreikan vastuita ei tule enää kasvattaa. Järki alkaa siis saavuttaa päättäjäpiirimme. Toivottavasti hallitus pitää pintansa odotettavissa olevissa kovissa väännöissä, jotka syntyvät kun Kreikka on pian taas käsi ojossa pyytämässä uutta avustusta.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150528 (20150528) o Kotisivu o Webmaster